Työpaikkaväkivalta on Suomessa lisääntynyt erityisesti sote-alalla – uhkatilanteista ei monesti kerrota työnantajalle
Työssä koetun väkivallan määrä on Suomessa tilastojen valossa yli kaksinkertaistunut noin kahdenkymmenen vuoden aikana kaikilla toimialoilla. Näin kertoo Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) asiantuntija, tietokanta-analyytikko Janne Sysi-Aho STT:lle.
Sosiaali- ja terveysalalla väkivaltatapausten lisääntyminen on ollut vielä muita aloja voimakkaampaa. Esimerkiksi yksityisellä sote-alalla työpaikkaväkivallan määrä on lähes nelinkertaistunut ja sosiaalihuollon laitospalveluissa yli kolminkertaistunut.
Tämä selviää Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastosta, joka kuvaa työntekijöiden työssä kohtaamaa väkivaltaa. Tarkastelujakso kattaa vuodet 2005–2023.
Työtapaturmatilastoon kirjataan vakuutuksen korvaamat väkivallasta aiheutuneet työtapaturmat. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi väkivallasta aiheutuneet terveydelliset seuraukset, jotka vaativat terveydenhoitoa.
– Tämän taakse jää kaikki sellaiset väkivaltatilanteet, jotka eivät vaadi terveydenhuollon toimia eivätkä näin tilastoidu vakuutukseen työtapaturmina. Nämä tilastot kuvaavat siis vain vakavan ilmiön huippua, sanoo Sysi-Aho.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston (avi) työsuojelutarkastaja Tessa Olinin mukaan monilla työpaikoilla on yhä se ongelma, että työntekijät eivät kerro uhka- tai väkivaltatilanteista eteenpäin. Erityisesti vähäpätöisinä pidetyt tilanteet saattavat jäädä raportoimatta, sillä saatetaan ajatella, että ne ikään kuin kuuluvat työnkuvaan. Tällaisia tilanteita saattavat olla esimerkiksi töniminen tai vaatteiden repiminen.
– Kokonaisuudessa kaikilla mahdollisilla uhka- ja väkivaltatilanteilla on väliä. Kun tilanteista ilmoitetaan, voi se johtaa konkreettisiinkin toimenpiteisiin kuten esimerkiksi lisäapuun yövuoroissa, jos niissä toistuvasti on uhkatilanteita, sanoo Olin.
Tapaturmavakuutuskeskuksen Sysi-Ahon mukaan työpaikkaväkivaltalukujen kasvu esimerkiksi yksityisellä sote-alalla selittyy osin sillä, että ihmiset hakeutuvat väkivallan vuoksi hoidon piiriin entistä herkemmin. Sote-alan kohdalla myös ala on kasvanut, mikä hänen mukaansa saattaa näkyä tilastossa hienoisena väkivaltatapausten määrän kasvuna.
– Se ei kuitenkaan yksin selitä näin voimakasta kasvua. Jos väkivaltatapaukset ovat nelinkertaistuneet, niin kyllä silloin luvut kertovat myös sen, että työpaikkaväkivalta ilmiönä on kasvanut. Se on huolestuttavaa, Sysi-Aho sanoo.
Työsuojelullisesta näkökulmasta katsottuna monilla työpaikoilla on yhä edelleen puutteita uhka- ja väkivaltatilanteisiin varautumisessa. Avin Olinin mukaan esimerkiksi työpaikkakohtaiset kirjalliset toimintaohjeet uhkatilanteissa saattavat puuttua kokonaan, tai mahdollisia uhkatilanteita ei ole edes osattu tunnistaa.
Samaa mieltä on Työturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Anssi Kaarnalehto, jonka mukaan ensimmäinen askel on vaarojen ja riskien tunnistaminen, selvittäminen ja arviointi.
– Meidän täytyy tunnistaa ne tilanteet ja ilmiöt mitä on. Sen jälkeen kun on todettu, että tällainen on olemassa, niin nollatoleranssin mukaan toimitaan. Asioille täytyy tehdä jotain, ei voida vaan katsoa miten tilanteet kehittyy. Nehän kehittyy, jos asioille ei tehdä jotain, sanoo Kaarnalehto.
Työpaikkaväkivallan määrää vertaillaan niin sanotulla taajuudella, joka kuvaa alakohtaisesti väkivaltatapaturmien yleisyyttä. Taajuus lasketaan jakamalla vakuutuksen korvaamien väkivaltaan liittyvien työpaikkatapaturmien lukumäärä toimialalla tehdyillä työtuntien kokonaismäärällä. Työtuntien määrää laskettaessa käytetään yksikkönä miljoonaa tuntia.
Taajuusluvut konkretisoivat työpaikkaväkivallan kasvun. Siinä missä vuonna 2005 yksityisellä sote-alalla taajuusluku oli 2,3, vuonna 2023 luku oli 9. Sosiaalihuollon laitospalveluiden kohdalla vuonna 2005 luku oli 4,4 ja vuonna 2023 15,1.
Suomen kaikkien toimialojen yhteinen väkivaltatapaturmien yleisyyttä kuvaava taajuusluku oli vuonna 2005 0,8 ja vuonna 2023 1,8.
Työpaikkaväkivallan suhteen viime vuonna korkein taajuusluku on vartiointi- ja turvallisuuspalveluilla. Tapaturmavakuutuskeskuksen Sysi-Ahon mukaan alalle on kuitenkin osin sen pienemmästä koosta johtuen tyypillistä suuret taajuusluvun vaihtelut.