Työntekijän irtisanominen helpottuu – "potkulaki" ei muuttunut valiokunnan syynissä
Työntekijän henkilöperusteisen irtisanomisen kynnys madaltuu. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ei muuttanut hallituksen esitystä työsopimuslain ja merityösopimuslain muuttamisesta.
Esityksen mukaan työsopimuksen päättämiseen työntekijän henkilöön liittyvällä perusteella riittää jatkossa asiallinen syy, kun nykyisin irtisanominen edellyttää asiallista ja painavaa syytä. Irtisanomisperusteen arvioinnissa huomioon otettavista seikoista ehdotetaan säädettävän nykyistä täsmällisemmin.
– Tavoitteena on ennen kaikkea purkaa työllistämisen esteitä vahvistaen erityisesti pk-yritysten toimintaedellytyksiä, valiokunnan puheenjohtaja Arto Satonen (kok.) selvitti tiedotustilaisuudessa eduskunnassa.
Lisäksi työnantajan velvollisuus selvittää, onko irtisanominen mahdollista välttää tarjoamalla työntekijälle muuta työtä, rajataan koskemaan tilanteita, joissa työntekijän edellytykset tehdä työtä ovat muuttuneet työsuhteen aikana.
Satosen mukaan se, kuinka paljon irtisanomiskynnys todellisuudessa helpottuu, jää käytännössä tuomioistuimen linjausten varaan.
Satosen mukaan töissä alisuoriutumisen osalta sääntely jää entiselleen, samoin varoitusmenettelykäytäntö.
Työelämä– ja tasa-arvovaliokunnan mietintöön jätettiin kaksi vastalausetta. SDP, vihreät ja vasemmistoliitto olisivat säilyttäneet nykyisen irtisanomisia koskeva sääntelyn ennallaan ja edellyttäneet varoituksen antamista aina kirjallisena turhien epäselvyyksien ja riitojen välttämiseksi.
Keskusta olisi rajannut soveltamisen alle 20 työntekijän yrityksiin. Keskustan Olga Oinas-Panuma muistutti, että yrityskentästä yli 98 prosenttia on alle 20 henkeä työllistäviä yrityksiä, joten monen yrityksen arkea voitaisiin näin helpottaa.
– Samalla tässä meidän mallissa rajattaisiin pois iso osa julkisista naisvaltaisista aloista, joissa työelämä on usein melko pätkittäistä ja repaleista. Meidän tavoitteemme on tuoda esiin sopimisen kulttuuria ja ilmapiiriä, semmoista keskustelua, jossa työnantaja ja työntekijä eivät ole automaattisesti toisiaan vastaan.
Oinas-Panuma muistutti, että isossa osassa yrityksiä työnantaja ja työntekijä tekevät samankaltaisia työtehtäviä, ja he tulevat keskenään hyvin toimeen.
– Olemme sitä mieltä, että erikokoisille yrityksille voi tehdä joissakin tilanteissa hieman eroavaakin lainsäädäntöä, ja tässä me nyt nimenomaan helpottaisimme pienten ja keskisuurten yritysten arkea, ja kannustaisimme heitä palkkaamaan uusia työntekijöitä, keskustaedustaja selvitti.
SDP:n Lauri Lyly oli omassa kannanotossaan ”potkulakiin” hyvin tyytymätön.
Lyly näki, että lakiuudistus heikentää työntekijöiden irtisanomissuojaa, luo lisää epävarmuutta työelämään, lisää riitoja ja heikentää työmarkkinoiden tasa-arvoa.
Lylyn mukaan kukaan ei pysty nyt sanomaan miten paljon irtisanomiskynnys laskee. Nykyinen oikeuskäytäntö jouduttaisiin käytännössä kirjoittamaan uudelleen, kun ”asiallisen ja painavan syyn” vakaa tulkintalinja korvattaisiin epäselvällä ja sisällöltään uudella ”asiallisella syyllä”.
Muutos johtaa Lylyn mukaan vuosien mittaiseen tulkintaepävarmuuteen, kun tuomioistuimet muovaavat uutta linjaa riitatapaus kerrallaan. Kun lain minimitaso heikkenee, irtisanomisen riski kasvaa kaikilla aloilla ja kaikissa työsuhteisissa ammateissa, hän totesi.
Lylyn mukaan kyse on koko työmarkkinaa koskevasta heikennyksestä, joka iskee voimakkaimmin jo valmiiksi epävarmoille työmarkkina-aloille, eli nuoriin, naisiin ja matalapalkkaisiin.