Työn ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret eivät syytä yhteiskuntaa – toiveissa perinteisiä asioita
Työn ja koulutuksen ulkopuolelle Suomessa jääneet nuoret eivät syytä tilanteestaan yhteiskuntaa.
Tulevaisuuden toiveissa heillä on perinteisiä, pikemminkin vaatimattomia asioita. Tämä käy ilmi tuoreesta e2 Tutkimuksen raportista.
Tutkimus oikoo leimaavia mielikuvia, joita on tavattu liittää työn ja koulutuksen ulkopuolella oleviin nuoriin.
He ottavat vastuuta hyvinvoinnistaan myöntämällä, että olisivat voineet itse olla aktiivisempia.
– Työnteko on nuorilla vahva yhteiskuntakelpoisuuden kriteeri, arvioi raportin tehnyt tutkija Jenni Simonen.
Tähän liittyy se, että he arvostavat veronmaksukykyä.
Työn puute saa nämä nuoret asettamaan itsensä yhteiskunnan reunalle. Työkokemuksen puutetta he pitävät selvänä työllistymisen esteenä.
– Haluaisin johonkin töihin, mutta vaaditaan sitä työkokemusta, mutta kun minulla ei ole työkokemusta, kun en pääse töihin, eräs haastateltu sanoi.
Nuoret toivovatkin työelämän raja-aitojen madaltamista ja työmahdollisuuksia, jotka ottavat huomioon yksilöllisen tilanteen.
Nämä nuoret eivät toivo tulevaisuudeltaan mahdottomia, vaan toiveet ovat perinteisiä: ”koulutus ja työ” sekä ”varmaan jossain vaiheessa perhe”.
Sosiaaliset suhteet ja kaverit vahvistavat hyvinvointia ja luottamusta yhteiskuntaan.
Tiistaina julkaistuun tutkimukseen haastateltiin 20–29-vuotiaita työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria.
Haastateltavia oli kymmenen. Tästä ryhmästä käytetään kansainvälistä määrettä NEET-nuoret, joka tulee sanoista Not in Education, Employment or Training.
NEET-nuorten taloustilannetta heikentävät pikavipit, osamaksut ja kesken jääneistä opinnoista kertyneet opintolainat. Nuoret eivät tässäkään syyllistä muita, kuten opintojen keskeytyksistä oppilaitoksia, vaan omaa kiinnostuksen puutettaan.
– Ei se ole minun alani. Se kaatui vähän niin kuin siihen, että ei se sitten loppujen lopuksi kiinnostanutkaan.
Nuoret kantavat itse vastuun talousasioistaan: he toivovat työllistymisestä helpotusta velkojen takaisin maksuun.
Lisäksi he toivovat pikavippifirmoilta vastuuta.
– Minun mielestäni pitäisi lakkauttaa koko vippihomma. Se pilaa kaiken.
Koulukiusaaminen on merkittävin yksittäinen nuorten hyvinvointia heikentävä tekijä.
Nuorten mukaan kiusatuksi joutuminen haurastuttaa ihmissuhteita ja aiheuttaa ulkopuolisuutta. Nuoret toivovat jämäkämpää puuttumista kiusaamiseen.
Kiusaamisen ohella psyykkiset ongelmat murentavat nuorten elämän mielekkyyttä. Heikoimmassa asemassa ovat ne nuoret, joilla on psyykkisiä ongelmia, yksinäisyyttä ja hauraat sosiaaliset suhteet.
Sosiaaliset suhteet ja kaverit vahvistavat hyvinvointia ja luottamusta yhteiskuntaan. Monella nuorella lemmikki paikkaa sosiaalisia suhteita.
Nuorten auttamiseksi on Suomessa runsaasti tukitoimia ja palveluita. Nuorten ääni kuitenkin kuuluu vain harvoin niiden suunnittelussa, Simonen arvioi.
– Pidetäänkö nuoria toimenpiteiden kohteina vai nähdäänkö heidän voimavaransa ja yksilölliset tilanteensa? Leimaako julkinen keskustelu nuoria epäoikeudenmukaisesti?
– On surullista, että osa nuorista ei ole koskaan kokenut tulleensa arvostetuksi. Yhteiskunnalla on oma vastuunsa, Simonen summaa.
