Työministeriö: Lisää byrokratiaa ei luvassa
Työministeriö tyynnyttelee kritiikkiä, jota työnhakuun ja työttömyysturvaan ajatellut muutokset ovat jo ehtineet synnyttää.
Esitysluonnoksen mukaan työnhakijan tulisi työttömänä ollessaan hakea keskimäärin vähintään yhtä työpaikkaa viikossa, jotta olisi oikeutettu työttömyysetuuksiin.
Aktiivinen työnhaku määriteltäisiin nykyistä tarkemmin, ja työnhakua seurattaisiin 12 viikon jaksoissa.
– Nykyisin selvitetään erikseen jokainen työtarjous, jos henkilö ei ole sitä hakenut. Tässä siirrytään enemmän siihen, että työnhakijan aktiivista työnhakua arvioidaan kokonaisuutena kolmen kuukauden välein – eikä pitkin matkaa, vertailee hallitusneuvos Tiina Korhonen työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM).
– Byrokratiaa tämä ei nähdäkseni lisää ollenkaan.
Korhosen mukaan muutosten myötä kävisi päinvastoin: menettely yksinkertaistuisi sekä työnhakijan että viranomaisen näkökulmasta.
Suomen Yrittäjät on kritisoinut esitystä siitä, että yrittäjille voisi tulla turhien työhakemuksien tulva, minkä vuoksi firmat siirtyisivät etsimään työntekijöitä muuta kautta kuin työvoimatoimistoista.
Onko pelättävissä, että muutokset johtaisivat tehtailtuihin hakemuksiin, joilla ei oikeasti edes haluta kyseistä työpaikkaa?
– Lähdemme siitä, että näennäishakemuksia ei tehtailla, vaan työnhakijat hakevat sellaisia paikkoja, joiden vaatimukset he täyttävät ja jotka heillä on mahdollista saada. Eli luotamme siihen, että työnhakijat haluavat työllistyä – ja että he ovat halunneet tähänkin asti. Tämä ei merkitse siinä mielessä muutosta.
Nykyisin ei ole käytössä tilastoitua tietoa siitä, missä määrin työttömät hakevat oma-aloitteisesti työpaikkoja TE-toimiston työtarjousten lisäksi.
– Näin ollen määrällistä arviota siitä, kuinka paljon uudistus lisäisi työhakemusten määrää nykyiseen verrattuna, ei voida tehdä, myöntää työ- ja elinkeinoministeriö tiedotteessaan.
Työministeriön mukaan työnhakijan karenssit eli korvauksettomat määräajat eivät kovenisi.
Karenssia ei asetettaisi erikseen jokaisesta ilman syytä tapahtuneesta työtarjouksesta kieltäytymisestä tai hakematta jättämisestä.
Jos hakija laiminlöisi aktiivisen työnhaun, tulisi yksi 60 päivän karenssi.
Nykyisin käytössä olevassa mallissa on listattuna useampia 15–60 päivän karenssiin johtavia tilanteita, ja niiden toistuminen voi johtaa työssäolovelvoitteeseen, jolloin oikeus työttömyysetuuteen lakkaa toistaiseksi.
Työn vastaanottamista kauempaa tuetaan liikkuvuusavustuksella, jonka myöntämistä on tarkoitus helpottaa ehkä jo ensi vuoden alusta.
