Työministeri haluaa työmarkkinajärjestöt kehittämään uutta mallia keskenään – "Kansallinen epäonnistuminen", jos ratkaisua ei saada aikaan
Hallitus heitti keskiviikkona pallon työntekijöiden ja työnantajien edustajille työmarkkinoiden kehittämiskiistassa. Työministeri Arto Satonen (kok.) vetosi osapuoliin, että ne kävisivät keskinäistä keskustelua kestävän työmarkkinamallin löytämiseksi.
– Ajatus nimenomaan on, että tätä keskustelua käyvät työmarkkinajärjestöt. Jos ne sitten löytävät sellaisen mallin, joka täyttää ne tavoitteet, jotka hallitusohjelmalla on, niin silloin se on rinnakkainen vaihtoehto. Silloin voidaan luopua tästä hallitusohjelman kirjauksesta, Satonen kertoi medialle Helsingissä.
– Jos tätä mallia ei synny, mitä itse pitäisin kansallisena epäonnistumisena, koska Ruotsissa ja Tanskassa esimerkiksi näin on kyetty tekemään, niin silloin tietysti lain valmistelussa hallitusohjelman kirjausta viedään suunnitellusti eteenpäin.
Satonen korosti, että olennaista on lopputulos. Hallituksen tavoitteena on vientivetoinen palkkamalli, johon sitouduttaisiin erittäin laajasti.
Satonen esitti vetoomuksensa koolle kutsumassaan seminaarissa, jossa keskusteltiin työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän uudistamisesta. Seminaariin osallistui edustajia kaikista Suomessa työehtosopimuksia neuvottelevista työnantaja- ja työntekijäjärjestöistä.
Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti keskiviikkona myös aiheeseen liittyvän, työmarkkinajärjestöille suunnatun lausuntokierroksen.
– Siinä kysytään, miten tämä Suomen työmarkkinamalli olisi mahdollista luoda ja mitä tarvitaan sen kehittämiseksi. Lisäksi kysytään kannanotto hallitusohjelman kirjaukseen, joka liittyy sovittelijan toimintaedellytysten rajaamiseen, Satonen kuvaili.
Satonen kuitenkin toivoo, että työmarkkinajärjestöt kävisivät keskenään keskustelua Suomen mallista jo lausuntokierroksen aikana. Ministerin mukaan järjestöt ratkaisevat itse, millä tasolla neuvotteluja käydään.
Lausuntokierrokselle on varattu aikaa kaksi kuukautta, eli tammikuun 8. päivään saakka. Sen jälkeen työministeri kutsuu työmarkkinaosapuolet uudelleen koolle käymään läpi saatua lausuntopalautetta ja mahdollisia osapuolten välisiä neuvotteluja.
– Katsotaan sitten tilannetta, miten siinä vaiheessa jatketaan, Satonen sanoo.
Tarkat aikataulut eivät ole vielä tiedossa. Ministerin mukaan selvää kuitenkin on, että lainvalmistelun pitää lähteä etenemään, jos neuvotteluratkaisua ei synny.
– Varmaan olisi hyvä, että ennen seuraavaa työmarkkinakierrosta meillä olisi tämä uusi malli voimassa.
Satonen arvioi, ettei ratkaisun syntyminen varmaankaan helppoa ole. Hänen mukaansa tahtotila olisi kuitenkin sellainen, että ratkaisu pyritään löytämään. Keskinäisissä neuvotteluissa voidaan löytää ratkaisuja, joissa huomioidaan molemmille osapuolille tärkeitä asioita.
– Minusta tuntuu, että on aika laaja ymmärrys siitä, että olisi kuitenkin hyvä Suomelle, että tällainen ratkaisu syntyisi.
Keskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kommentoi seminaarin jälkeen, ettei siitä löytynyt uusia eväitä Suomen malliksi. Seminaarissa kuultiin muun muun muassa esityksiä Ruotsin työmarkkinamallista ja palkanmuodostuksesta sekä keskusteltiin siitä, onko Suomella opittavaa Ruotsin mallista.
– Keskusjärjestön näkökulmasta vertailu suomalaisen ja ruotsalaisen mallin välillä on vähän ehkä epäreilu, sillä jok’ikisellä maalla on oma työmarkkinahistoriansa, kulttuurinsa ja menettelytapansa. Helposti siellä valitaan rusinoita pullasta puolin ja toisin, Palola sanoi medialle.
STTK:n kanta on, ettei työmarkkinamallista pidä säätää lailla.
– Näemme, että sen pitäisi olla niin kuin Ruotsissakin, eli se on osapuolten välinen sopiminen ja perustuu osapuolten väliseen sopimukseen. Jossa on sitten tiettyjä elementtejä, jotka esimerkiksi huomioivat eri toimialojen erilaisuudet. Tämä on meille erittäin tärkeä asia, Palola kertoi.
Tiedotteessa STTK kuvailee, että pohjoismaisissa malleissa pyritään rakentamaan kestävää luottamusta työmarkkinaosapuolten sekä valtiovallan kesken.
– Nykyisessä hallitusohjelmassa tästä linjasta on irtauduttu, sillä hallitus on ohjelmassaan määritellyt sekä tavoitteet että keinot työ- ja sosiaaliturvaan liittyvän lainsäädännön tiukentamiseksi eikä anna neuvotteluille aitoa mahdollisuutta. Suunta on kohti poliittisten suhdanteiden mukaan muuttuvia työehtoja ja hyvin riitaisia neuvottelukierroksia, Palola ennakoi.
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine kertoi suhtautuvansa myönteisesti linjaukseen, että Suomeen aletaan rakentaa uutta palkkamallia yhdessä kaikkien työmarkkinaosapuolten kanssa. Hänen mukaansa työssä on tärkeä huomioida eri alojen omat erityispiirteet.
– Nyt odotamme, että helmikuussa aletaan aidosti ja yhdessä tehdä uutta suomalaista työmarkkinamallia. Olemme valmiit keskustelemaan jo aiemmin keskeisistä kysymyksistä työnantajan kanssa, Niemi-Laine sanoi tiedotteessa.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola suhtautuu ehdotukseen Suomen mallista toiveikkaasti. Hän kuitenkin muistuttaa, että parhaaseen tulokseen päästään aidosti neuvottelemalla, eikä pakottamalla. Aitoon neuvotteluun tarvitaan myös yhteistä sitoutumista.
– Miekka ei saa olla pään päällä, kun neuvotellaan, Paavola kuvaili tiedotteessa.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto puolestaan kertoi, että on pettynyt Satosen linjaukseen käynnistää lausuntokierros ja ainoastaan vedota työmarkkinaosapuoliin. Järjestön tiedotteen mukaan OAJ on pyrkinyt tuomaan vaihtoehtoista ratkaisua ja vaikuttamaan siihen, että neuvotteluprosessi uudesta työmarkkinamallista aloitetaan keskeisten liittojen ja neuvottelujärjestöjen kesken lakitien sijaan.
Petteri Orpon (kok.) hallituksen tavoitteena on saada Suomeen vientivetoinen malli, jossa vientialat määrittäisivät palkankorotusten yleisen linjan kaikille aloille.
Käytännössä tämä tarkoittaisi muutosta työriitojen sovittelua koskevaan lakiin. Vastaisuudessa laissa säädettäisiin, että vientialojen määrittämää palkankorotusten yleistä linjaa ei voitaisi ylittää muilla aloilla valtakunnansovittelijan tai sovittelulautakunnan sovintoehdotuksella.
Hallitus perustelee vientivetoista työmarkkinamalliaan Suomen kilpailukyvyn lisäämisellä.
Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK on kertonut vastustavansa lakihanketta. Maanantaina julkaistun järjestön tiedotteen mukaan SAK edellyttää, että hallitus keskeyttää hankkeensa lakisääteisen katon asettamiseksi sovittelun kautta syntyville palkkaratkaisuille.
Myös Akava ilmoitti keskiviikkona, että se vastustaa hallitusohjelmaan kirjattuja työelämän heikennyksiä, kuten lakisääteistä vientimallia.
– Vaikka pidämme ensisijaisena neuvottelujen ja sopimisen tietä, varaudumme ylimääräisen liittokokouksen koollekutsumiseen. Kaikki liittomme pääsevät näin päättämään Akavan mahdollisista vastatoimista, sanoo Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren tiedotteessa.