Työhakemus keskimäärin kerran viikossa tai työttömyysturva vaakalaudalle – uusi työnhakumalli lähtee tänään eduskuntaan
Hallitus on tänään antamassa eduskunnalle esityksensä niin sanotusta pohjoismaisen työvoimapalveluiden mallista, joka velvoittaisi työnhakijat keskimäärin viikoittaiseen työnhakuun.
Asiaa koskevan lakiesityksen luonnos oli kesän aikana lausuntokierroksella, minkä jäljiltä siihen ei ole odotettavissa suuria muutoksia. Työttömän tulisi hakea lähtökohtaisesti neljää työpaikkaa kuukauden aikana. Määrä voi olla pienempi esimerkiksi hakijan työkyvyn vuoksi.
Esitetyn määrän täyttäminen tarkoittaisi esitysluonnoksen mukaan sitä, että työnhakijat tekisivät vuodessa arviolta noin 14 miljoonaa työhakemusta tai muuta työnhakutapahtumaa.
Mikäli työnhakija laiminlyö hakuvelvollisuutensa, hän voi menettää saamansa työttömyysetuuden. Esityksen mukaan ensimmäisestä laiminlyönnistä seuraisi muistutus, toisesta viiden päivän ja kolmannesta 10 päivän karenssi.
Tämän jälkeen laiminlyönnistä seuraisi työssäolovelvoite, eli työttömyysturvan palauttaminen vaatisi määräajan mittaista työntekoa tai osallistumista työllistämistä edistäviin palveluihin.
Lakiluonnos myös lyhentäisi jo olemassa olevia karensseja. Esimerkiksi jos työnhakija kieltäytyy varmasta työpaikasta, rangaistusjakso puolittuisi 45 päivään. Nykyisin erilaiset karenssit kestävät 15–90 päivää niiden perusteesta riippuen.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on kritisoinut seuraamusjärjestelmän muuttamista, sillä se pelkää työttömyysturvamenojen kasvavan.
Karenssien väheneminen nostaisi hallituksen arvion mukaan työttömyysturvamenoja runsaat 33 miljoonaa euroa vuodessa. Noin puolet summasta olisi pois korvaavista menoista asumis- ja toimeentulotuen puolella.
Uudistuksen sisältyy myös työnhakijalle tarjottavan tuen yleistyminen.
Luonnoksen mukaan työnhakijalle on tarkoitus järjestää alkuhaastattelu TE-toimistossa tai kunnassa viiden arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta. Nykyisin ensitapaaminen tulisi järjestää kahdessa viikossa.
Ensitapaamisen jälkeen uusia keskusteluja olisi kolmen ensimmäisen kuukauden aikana noin kahden viikon välein. Lausuntokierroksella olleessa luonnoksessa tapaamisia esitettiin tasan kahden viikon välein, mutta tästä on joustettu saadun palautteen perusteella.
Työnhakijoille järjestettäisiin vuodessa arviolta noin 2,3 miljoonaa tapaamista. Nykyisin vastaavia tapaamisia pidetään noin miljoona kappaletta.
Tapaamisia varten TE-toimistoihin ja kuntiin palkattaisiin yli tuhat uutta työntekijää, mikä maksaa valtiolle noin 70 miljoonaa euroa. Uudistus kasvattaisi työvoimapalvelujen henkilöstöä TE-toimistoissa noin 40 prosentilla.
Esitys on yksi suurimmista nykyhallituksen lupaamista työllisyystoimista. Hallitus tavoittelee omilla päätöksillään yhteensä 80 000 lisätyöllistä.
Tämän uudistuksen tavoitteena on parantaa työllisyyttä 9 500–10 000 ihmisellä. Uumoiltu työvoimalisäys ei sisällä työvoimapalveluihin palkattavia uusia työntekijöitä.
Työllisyysarvioon on liittynyt myös soraääniä. Lakiesitystä tarkastellut lainsäädännön arviointineuvosto hämmästeli vaihteluvälin pienuutta siksi, että esitysluonnoksessa korostettiin monesti laskelmiin liittyviä epävarmuuksia.
Arviointineuvosto kaipasi myös tarkempaa erittelyä siitä, miten uudistus tarkalleen säästäisi julkisen talouden menoista 140 miljoonaa euroa vuodessa, kuten esitysluonnoksessa luvattiin. Neuvosto kaipasi myös arviota ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta hankkeeseen liittyviä rekrytointeja varten.
Työministeri Tuula Haataisen (sd.) esikunnasta viestitään STT:lle, että neuvoston lausunnon perusteella lakiesitykseen on tehty pieniä teknisiä lisäyksiä. Ne koskevat lakiesityksen vaikutuksia, kuten sitä, miten esitys tarkalleen parantaa työllisyyttä. Esityksen sisältö ei ole muuttunut.
Haatainen pitää iltapäivällä tiedotustilaisuuden uudistuksesta osana hallituksen työllisyystoimia.
Muutosten on ollut tarkoitus voimaan ensi vuoden toukokuussa.