Työelämän tasa-arvoa ei voi edistää tasa-arvottomasti
Näin naistenpäivän ajankohtaan ja tasa-arvon päivän lähestyessä on enemmän kuin aiheellista nostaa vielä esiin maamme työmarkkinoille esitetty muutos määräaikaisia työsuhteita koskien.
Esityksen mukaan määräaikaisen työsopimuksen voisi jatkossa tehdä ilman perusteltua syytä enintään vuodeksi, ja sopimus voitaisiin uusia enintään kaksi kertaa vuoden sisällä.
Tämä merkitsisi merkittävää periaatteellista ja käytännöllistä muutosta nykyiseen sääntelyyn.
Keskusta on vaikuttamistoimissaan korostanut työelämän oikeudenmukaisuutta, perheiden aseman turvaamista sekä alueellista ja sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Nyt esitetty lakimuutos herättää vakavia kysymyksiä erityisesti naisvaltaisten alojen työntekijöiden asemasta. Siksi Suomen Keskustanaiset ovat yhdessä muiden eduskuntapuolueiden naisjärjestöjen kanssa (Liike Nyt -naisia lukuun ottamatta) allekirjoittaneet vaatimuksen, että hallituksen esitys määräaikaisten työsuhteiden käytön helpottamisesta palautetaan valmisteluun.
Yli puolue- ja hallitus-oppositiorajojen laadittu vetoomus on osoitus asian laajasta merkittävyydestä.
Muiden muassa sosiaali- ja terveysalalla, varhaiskasvatuksessa, kaupan alalla sekä monilla palvelualoilla määräaikaisuudet ovat jo nyt yleisiä, ja lähes 60 prosenttia määräaikaisissa työsuhteissa olevista on naisia.
Mikäli määräaikaisuuden perustevaatimusta höllennetään, on olemassa riski, että työsuhteiden epävarmuus lisääntyy entisestään.
Erityistä huolta herättää raskaussyrjinnän ja perhevapaasyrjinnän mahdollinen kasvu tilanteessa, jossa työsuhteen jatkuminen on työnantajan harkinnassa ilman velvoitetta esittää perusteltua syytä. Tämä huoli on realisoitunut kasvavassa määrin myös tasa-arvovaltuutetun toimistoon tulleissa syrjintäepäilyä koskevissa ilmoituksissa.
Olennaista on, että lainsäädäntöä uudistettaessa vaikutukset arvioidaan ennakkoon huolellisesti ja kokonaisvaltaisesti.
Muutoksen tuoman työelämän epävarmuuden kasvun vaikutukset eivät rajoitu ainoastaan yksittäisten työntekijöiden työsuhdeturvaan, työuriin ja palkka- ja eläkekertymiin.
Asialla on vaikutusta myös perheellistymispäätöksiin, syntyvyyteen, lainan saamiseen, toimeentulon ennakoitavuuteen sekä alueiden elinvoimaan, sillä työsuhteiden epävarmuus kohdistuu erityisesti nuoriin aikuisiin ja perheellistymisikäisiin naisiin: 25–29-vuotiaista naisista joka kolmas työskentelee määräaikaisena.
Työelämän tasa-arvoa ei voi edistää tasa-arvottomasti. Olennaista on, että lainsäädäntöä uudistettaessa vaikutukset arvioidaan ennakkoon huolellisesti ja kokonaisvaltaisesti.
Meidän tulee keskustassa olla työelämäuudistuksissa tasapainottava voima: uudistuksia voidaan ja pitää tehdä, mutta ei tasa-arvon kustannuksella.
Oikeudenmukainen työelämä, perhemyönteisyys ja tasa-arvo ovat arvoja, joista emme saa tinkiä.