Tutkimus: Yli puolet kouluikäisistä on huolissaan omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan
Kouluikäisistä lähes 60 prosenttia on huolissaan omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan, kertoo Lasten Mehiläisen kyselytutkimus.
Yksi kymmenestä koki olevansa usein alakuloinen, masentunut tai muutoin pahalla mielellä. Suurimmiksi terveyden ja hyvinvoinnin huolenaiheikseen 7–17-vuotiaat nostivat keskittymisvaikeudet, liiallisen puhelimen käytön, ulkonäköpaineet ja iho-ongelmat.
– Osa näistä yleisimmistä lasten ja nuorten huolenaiheista on ympäristön luomia. Runsas ärsyketulva haastaa keskittymiskykyä niilläkin lapsilla, joilla ei varsinaisesti ole diagnosoitua tarkkaavuushäiriötä, Lasten Mehiläisen vastuulääkäri Maarit Tarkiainen sanoo tiedotteessa.
– Ulkonäköpaineet ja koetut iho-ongelmat voivat olla seurausta sosiaalisen median kautta välittyvästä virheettömyyden tavoittelusta ulkonäön suhteen.
Lisäksi huolta aiheuttivat globaalit kriisit ja maapallon tulevaisuus.
– Nuoruuteen on tyypillisesti liitetty huoli erilaisista yhteiskunnallisista ja maailmanlaajuisista ongelmista. Siinä missä 80-luvulla nuoria huolestutti ydinsodan uhka, 2000-luvulle tultaessa nuoret ovat huolissaan ympäristön tilasta, sanoo Mehiläisen psykologipalveluiden psykologi Heini Järvinen.
– Tämän päivän nuoret elävät maailmassa, jossa ratkotaan merkittäviä maailmanlaajuisia ongelmia. Somessa uutiset myös leviävät nopeasti.
Huolia kokevista lapsista ja nuorista neljäsosa kertoi pärjäävänsä huoliensa kanssa, mutta toivovansa hyvinvointinsa tueksi lisää yhteistä tekemistä perheen kanssa sekä lisää sosiaalisia suhteita, kuten kavereita.
– Ihmiset elävät kontakteista toisiin ihmisiin ja niiden varassa lapsi kasvaa osaksi yhteiskuntaa. Lapsen tulisi saada tulla kuulluksi ja kohdatuksi vaikka hän ei osaisi sitä oikein pyytää. Aina aikuisen ei kuitenkaan tarvitse ratkaista lapsen huolia. Usein pelkkä aito kuuntelu riittää, Järvinen jatkaa.
Järvisen mukaan huolten kanssa elämistä on myös hyvä harjoitella, sillä kenenkään elämä ei ole pelkkää myötätuulta.
– Meidän vanhempien velvollisuus on tarjota riittävissä määrin työvälineitä hankalien asioiden kohtaamiseen. Lapsia ei saa jättää yksin näiden huolten kanssa, mutta voimme pohtia, miten elämää voi jatkaa ja ehkä oppia käsillä olevista vaikeista asioista jotain arvokasta.
Tutkimuksessa kartoitettiin myös huoltajien huolia lapsista ja nuorista.
– Yhä useampi lapsi tai nuori tuodaan lääkärin vastaanotolle huonon olon, väsymyksen tai erilaisten kipujen takia. Taustalla löytyy paljon haastetta arjen rytmityksessä tai liian niukassa nukkumisessa, sanoo lääketieteen tohtori ja lastentautien erikoislääkäri Minna Aaltonen tiedotteessa.
Aaltosen mukaan liiallinen ruutuaika tuo tutkitusti mukanaan edellä mainittujen haasteiden lisäksi keskittymisvaikeuksia ja jopa stressiä.
Kyselyyn vastanneita huoltajia huolestuttivat eniten puhelimella tai pelatessa käytetty liiallinen aika, lapsen keskittymisvaikeudet sekä epäterveellinen ruoka ja/tai se, ettei ruoka maistu.
Huoltajien vastauksissa korostuivat yleinen huoli lapsen ja nuoren tulevaisuudesta sekä koulunkäynnin hankaloituminen.
– Toivoisin, että huoli otettaisiin puheeksi kotona ja kouluissa, sillä yhdessä miettimällä näille on paljon tehtävissä. Koulupaineet ja keskittymisen vaikeudet ovat teemoja, jotka näkyvät myös psykologin vastaanotoilla, ja huomioitava on, että suoriutumisen paineista kärsivät yhä nuoremmat lapset, psykologi Heini Järvinen sanoo.
Vain reilu viidesosa huoltajista koki, etteivät koululaisten ongelmat vaikuta perheeseen.
Kyselyyn vastasi reilut 400 lasta ja nuorta sekä lähes 700 huoltajaa Manner-Suomesta Taloustutkimuksen internetpaneelissa huhtikuussa.