Tutkimus: Pitkän iän salaisuus saattaa sittenkin löytyä geeneistä

Tuore Science-tiedelehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että 50 prosenttia ihmisen eliniän vaihtelusta voi johtua perimästä. Tutkimuksesta uutisoi Guardian.

Israelilaisen Weizmann-instituutin tutkijoiden mukaan aiemmat tutkimukset, joissa on pyritty selvittämään ihmisen eliniän periytyvyyttä, eivät ole ottaneet huomioon sitä, että joidenkin elämä päättyy ennenaikaisesti onnettomuuksiin, surmiin, tartuntatauteihin tai muihin ulkopuolisiin tekijöihin. Tällainen ”ulkoinen kuolleisuus” (extrinsic mortality) kasvaa iän myötä ihmisen haurastuessa.

Tutkimusryhmä tarkasteli geneettisten ominaisuuksien, kuten pituuden tai painon, vaihtelua väestössä ja loi matemaattisen mallin, jossa huomioidaan ulkoisen kuolleisuuden ja biologisen ikääntymisen vaikutukset.

Mallissa hyödynnettiin eliniän korrelaatioita historiallisista aineistoista, jotka koskivat tuhansia kaksospareja Tanskassa ja Ruotsissa. Paljastaakseen genetiikasta johtuvan biologisen ikääntymisen signaalin tutkijat poistivat ulkoisen kuolleisuuden vaikutuksen.

Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että noin puolet ihmisen eliniän vaihtelusta johtuu perimästä. Luku on tutkijoiden mukaan samaa tasoa kuin laboratorio-olosuhteissa elävillä villihiirillä.

Toinen 50 prosenttia eliniän vaihtelusta selittyy tutkijoiden mukaan todennäköisesti satunnaisilla biologisilla vaikutuksilla ja ympäristötekijöillä kuten elämäntavoilla, ruokavaliolla, liikunnalla, sosiaalisilla suhteilla ja elinympäristöllä.

Elämäntavat ja ympäristö muuttuvat todennäköisesti tärkeämmiksi ihmisen ikääntyessä, toteaa tutkimuksen toinen kirjoittaja Ben Shenhar.

Jatkotestit toisella ruotsalaisella aineistolla paljastivat, että kun ulkoinen kuolleisuus laski 1900-luvun alusta lähtien – todennäköisesti julkisen terveydenhuollon parantumisen vuoksi – eliniän arvioitu geneettinen osuus kasvoi. Tämä tukee tutkijoiden mukaan ajatusta siitä, että ulkoinen kuolleisuus on keskeinen tekijä periytyvyyttä tarkasteltaessa.