Tutkijat epäilevät Bannonin oikeistopopulistista vallakumoushanketta
Eurooppalaiset populismin tutkijat kyseenalaistavat Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ex-neuvonantajan Steve Bannonin mahdollisuudet vaikuttaa oikeistopopulistien vaalimenestykseen Euroopassa.
Bannon ilmoitti äskettäin suunnittelevansa Brysseliin säätiötä, joka tukisi Euroopan laitaoikeistoa ensi kevään eurovaalien alla.
Bannonin haastattelu amerikkalaisella The Daily Beast -sivustolla noteerattiin laajasti eurooppalaisissa viestimissä.
Radikaaliin oikeistopopulismiin erikoistunut tutkija Leonie de Jonge Cambridgen yliopistosta huomauttaa, että Bannon sai juuri sitä mitä kaipasikin: ilmaista mainosta aikeilleen. Suunnitelman toteutus jäi kuitenkin epäselväksi.
– Tiedämme, että hän haluaa saada aikaan oikeistolaisen vallankumouksen. Se kuulostaa hyvin suurelliselta. Bannonilla voi olla asiantuntemusta ja verkostoja, mutta onko hänellä rahaa? Emme tiedä, mistä hän saa rahoitusta ja minkä verran hän sitä tarvitsee, de Jonge sanoo STT:lle.
Myös hollantilainen populismin ja äärioikeiston tutkija Cas Mudde kritisoi mediaa ja politiikan seuraajia Bannonin viestin kritiikittömästä levittämisestä.
– Näin äärioikeiston vaikutusta vahvistetaan, hän kommentoi Twitterissä.
Kuluneen vuoden aikana Bannon on kiertänyt Eurooppaa ja tavannut kansallismielisten populistipuolueiden johtoa muun muassa Ranskassa, Saksassa, Italiassa ja Puolassa.
Bannon on sanonut tavoittelevansa eurooppalaisten populistien verkostoa, joka voisi kumota vanhojen puolueiden valtarakenteet.
De Jonge uskoo, että oikeistopopulistit voivat menestyä hyvin ensi kevään eurovaaleissa, mutta puolueilla on ollut tähän asti suuria vaikeuksia löytää yhteistä säveltä Euroopan parlamentissa.
– Ne ovat radikaalisti erilaisia kansallismielisiä liikkeitä, jotka ovat yrittäneet yhteistyötä usein ennenkin eri yhteyksissä. Aikeet ovat aina kaatuneet henkilökohtaisiin yhteentörmäyksiin tai kiistoihin.
Erimielisyyksien taustalla on osin se, että puolueet eivät halua leimaantua radikalisteiksi.
Esimerkiksi Britannian itsenäisyyspuolueen Ukipin entinen johtaja Nigel Farage kieltäytyi vuoden 2014 eurovaalien jälkeen yhteistyöstä Ranskan populistijohtajan Marine Le Penin kanssa, koska vieroksui Le Penin puolueen juutalaisvastaista leimaa.
De Jonge arvioi, että eurooppalainen yhteistyö on jo lähtökohtaisesti vaikeaa kansallismielisille populistisille liikkeille.
– Liikkeet asettavat kansallisen agendansa aina etusijalle. Siinä on jotain hyvin ironista, kun yrittää muodostaa kansallismielistä kansainvälistä liikettä.
Bannon on puhunut ”superryhmästä”, johon voisi kuulua jopa kolmasosa europarlamentin jäsenistä. De Jonge pitää aikeita epärealistisena.
– Mielestäni ajatus siitä, että (eri kansalliset ryhmät) muodostaisivat vakaan yhtenäisen rintaman Euroopan parlamentissa, on täyttä kuvittelua.
De Jonge arvelee, että Bannon yliarvioi eurovaalien merkityksen ylipäätään.
Monille nationalistisille puolueille eurovaalit ovat toissijaiset, mutta myös eurovaalien yleinen äänestysaktiivisuus on jäänyt alhaiseksi, viime vaaleissa reiluun 40 prosenttiin.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, europarlamentaarikko Jussi Halla-aho sanoo arvostavansa suuresti Steve Bannonia ja tämän aiempaa työtä konservatiivisen Breitbart News -sivuston johdossa.
Halla-aho katsoo, että Bannon kaavailee ennen muuta ajatuspajaa, joka voisi muun muassa koordinoida ohjelmatyötä kansallismielisten puolueiden välillä.
– Tälle on kyllä ihan selkeää tarvetta. Mutta Bannon ei ole ollut meihin missään yhteydessä eikä mitään keskusteluja mistään konkreettisesta ole käyty.
Daily Beastin haastattelussa Bannon näki myös perussuomalaiset ja ruotsidemokraatit sopivina kumppaneina.
Se herättäisi ihan perusteltuja kysymyksiä puolueen riippumattomuudesta.
Jussi Halla-aho ulkopuolisesta rahoituksesta
Bannon haluaa säätiönsä avulla kilpailla amerikkalais-unkarilaisen suursijoittajan George Sorosin säätiön Open Societyn kanssa. Sorosin säätiö on lahjoittanut viime vuosikymmeninä miljardeja dollareita liberaalien aatteiden hyväksi.
Halla-aho pitää Bannonin lähtökohtaa perusteltuna. Perussuomalaiset ei kuitenkaan Halla-ahon mukaan halua ”missään tapauksessa tai ainakaan hyvin todennäköisesti” ottaa vastaan mitään ulkopuolista rahoitusta.
– Se herättäisi ihan perusteltuja kysymyksiä puolueen riippumattomuudesta.
Halla-ahon mukaan perussuomalaiset on käynyt eurooppalaisten puolueiden kanssa paljon keskusteluja mahdollisesta yhteistyöstä ensi kevään eurovaaleihin liittyen.
– Perussuomalaisten kaltaisissa kansallismielisissä puolueissa on yleinen tahtotila, että pitäisi välttää se tilanne, joka syntyi vuoden 2014 vaalien jälkeen, jolloin varsin lähelläkin toisiaan olevat puolueet päätyivät neljään eri ryhmään ja osa vielä ryhmien ulkopuolelle.
Perussuomalaiset ei ole vielä nimennyt eurovaaliehdokkaita, mutta tunnustelut ovat käynnissä. Halla-aho itse aikoo olla ehdolla eduskuntavaaleissa, mutta ei todennäköisesti enää eurovaaleissa.