Tutkija varoittaa viimeksi tehdyistä virheistä, jos susien metsästys sallitaan – "nuoria susia hortoili nälissään pihapiireissä"
Tässä vaiheessa on ennenaikaista sanoa, salliiko Suomen susikanta metsästyksen aloittamisen, tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoo.
Maa- ja metsätalousministeriö on antanut Lukelle tehtäväksi selvittää elinvoimaisen susikannan raja-arvon. Jos se ylittyy, suden kannanhoidollinen metsästys voisi alkaa jo talvella 2021–2022.
Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa pienin elinvoimainen kanta on 25 lisääntyvää paria, mutta se ei ole sama asia kuin nyt haettava raja-arvo, Kojola täsmentää.
– Raja-arvo määritellään susiyksilöinä, ja siinä otetaan huomioon muun muassa susien geneettinen monimuotoisuus, pentujen tuotto, kuolleisuus ja sopivien elinalueiden määrä.
Kojola alkaa selvitellä Suomen susitilannetta noin kuuden kollegansa kanssa, muiden pohjoismaisten asiantuntijoiden kokemuksia hyödyntäen.
Suden metsästyksessä pitäisi ottaa huomioon sekin, että kyse on laumaeläimestä. Lauma saattaa olla riippuvainen saalistavasta uroksesta etenkin alueilla, joilla sudet syövät pääasiassa hirviä.
Kannanhoidollinen suden metsästys ei mennyt aivan putkeen vuosina 2015 ja 2016, jolloin se sallittiin.
– Siinä meni aika iso joukko alfasusia ja tuli tarvetta viranomaislupien käytölle, kun nuoria susia hortoili nälissään pihapiireissä, Kojola kertoo.
– Jos metsästys tällä kertaa toteutuu, järjestelyjä täytyy miettiä, jotta vastaavia tilanteita tulisi mahdollisimman vähän. Metsästys pitäisi toteuttaa hallitusti ja suunnitella eri intressitahojen kanssa.
Kojola huomauttaa, että suunnittelusta huolimatta olisi vaikea tietää, millainen susi on kyseessä.
– Kevään urospennut ovat jo talvella samaa kokoluokkaa kuin aikuinen naaras.
Suomessa on tällä hetkellä noin 300 sutta. Määrä perustuu Luken ennustemalliin. Maaliskuussa määräksi arvioitiin 216−246 yksilöä, ja sen jälkeen on syntynyt uusia pentuja.
Onko 300 sutta paljon vai vähän Suomen kaltaisessa maassa?
– Se on ihan kiinni siitä, miten sitä tarkastellaan ja mistä näkökulmasta asiaa katsotaan, eli siihen en voi yksiselitteisesti vastata. Elinvoimaiseksi arvioidun minimikannan taso (25 perhelaumaa) saavutettiin viime talvena, Kojola toteaa.
Sudet ovat tällä hetkellä poliittisesti kuuma puheenaihe.
Susien metsästämistä koskeva kansalaisaloite sai osakseen laajaa hyväksyntää ja ymmärrystä eduskunnan lähetekeskustelussa keskiviikkoiltana.
Susien tappamat metsästyskoirat ja suurpedon liikkuminen ihmisasutuksen liepeillä kuohuttavat tunteita.
Susia on nyt enemmän siellä, missä on asutusta, susitutkija Kojola kertoo.
– Länsi-Suomessa susien määrä on huomattavasti suurempi kuin kymmenkunta vuotta sitten, se on moninkertaistunut. Niillä reviirialueilla on asutusta ja pihapiirejä paljon enemmän kuin susien itäsuomalaisilla reviireillä.
Kojola sanoo susien ohjautuvan pihapiireihin pikkuteillä liikkuessaan, ja maatilojen hajut voivat houkutella niitä puoleensa. Peurat suosivat viljelymaisemia, ja peuroja jahtaavat sudetkin päätyvät lähelle asutuksia.
Onko susien ihmispelko on kadonnut?
– Tällainen yksinkertaistus ei vastaa vallitsevaa tilannetta. Osa susista on kuitenkin tottunut ihmisen läsnäoloon, minkä takia ne uskaltautuvat pihapiireihin. 1990-luvulla sudet eivät aina uskaltaneet ylittää hiihtolatuani, nykyisin se ei näytä olevan niille pulma. Itse en kuitenkaan osaa pelätä.
Miten susi suhtautuu ihmiseen?
Yleensä susi väistää siinä vaiheessa, kun sen aistimaailmaan on välittynyt tieto siitä, että kysymyksessä on ihminen. Jos näin ei olisi, tilanne olisi tietysti kovin erilainen kuin se nyt on. Susi havaitsee ihmisen Suomessa mahdollisesti tuhansia kertoja vuosittain ilman, että ihminen tulee tästä mitään tietämään.
Jos ihmisellä on koira, susi saattaa olla siitä kiinnostunut ja käydä aggressiiviseksi. Silloin kyseessä on yleensä tilanne, jossa koira liikkuu vähintään jonkun matkan päässä ihmisestä.
Onko ihmisen syytä pelätä sutta?
Suomessa susi on viimeksi surmannut ihmisen lähes 140 vuotta sitten, ja on todella pieni riski siitä, että susi kävisi ihmisen kimppuun. Toisaalta pelko on sellainen asia, jota on vaikea taklata tilastoilla. Se on ymmärrettävä asia. Kansalaisilla on aika laajalti susipelkoa, ja mielikuva siitä että susi saattaa olla lapsille vaarallinen.
Millainen susi eksyy Suomessa ihmisen pihapiiriin?
Keskimääräistä useammin ne ovat nuoria yksilöitä, jotka kartoittavat uuden reviirinsä luonnetta. Tämä on tullut näkyviin pantasusianalyyseissämme. Niillä näyttää olevan sellainen vaihe, kun ne ovat jollekin alueelle tulleet, että pihapiireissä vierailua tapahtuu enemmän.
Jonkin ajan kuluttua, jo seuraavana talvena, ne eivät poikkea muista alueen susista.
Miksi susi käy koirien kimppuun?
Koira jalostettiin aikanaan sudesta ihmisen lemmikki- ja hyötyeläimeksi. Se varmasti vaikuttaa, että niillä on yhteinen historia. Susi voi suhtautua koiraan kuin se olisi vieras susi. Sudet suhtautuvat aggressiivisesti myös omalla reviirillään eläviin vieraisiin lajikumppaneihinsa.
On myös niin, että koira on aika helppoa ravintoa etenkin yksinään liikkuville susille. Susien hyökkäykset koirien kimppuun ovat vahvimmin itäsuomalainen ongelma. Jos on niukasti ja vaikeasti susien saatavaa syötävää, mitä hirvet ovat yksinäiselle sudelle, koirat ovat helpommin uhrina. Lounaisessa Suomessa on tiheä valkohäntäpeurakanta, ja koiria menetetään harvoin susille. Metsästyskulttuureissakin on alueellisia eroja.
Suomen kokoisessa Italiassa on noin kymmenkertainen määrä susia Suomeen verrattuna. Miten se toimii?
Italiassa susi on rauhoitettu. Sudet keskittyvät vuoristoseuduille, mutta ne ovat vahingollisia esimerkiksi lammastaloudelle. Italiassa susi on pienikokoisempi kuin meillä. Laumanvartijakoirat ovat rotevia ja ne pärjäävät paikallisille susille. Italiassakin susikeskustelu on silti paikoin kiihkeää.
Juttuun täsmennetty, että viimeisimmän suden surmaaman ihmisen kohdalla kyse oli Suomen tilanteesta.