Tutkija: Vance pyrki pehmentämään imagoaan, Walz hermoili aluksi – Näin kaksikko onnistui väittelyssä
Yhdysvaltain varapresidenttiehdokkaiden väittely oli tasaväkinen, eikä siinä ollut selkeää voittajaa, arvioi Turun yliopiston tutkijatohtori Pekka Kolehmainen.
Kolehmaisen mielestä sekä republikaanien J.D. Vance että demokraattien Tim Walz onnistuivat tavoitteissaan vain osittain varhain keskiviikkona Suomen aikaa pidetyssä väittelyssä.
– Molemmat ehkä sekä onnistuivat että epäonnistuivat tietyiltä osin siinä, mitä pyrkivät debatissa tekemään. Suurimman osan ajasta he eivät edes debatoineet toisiaan vastaan, vaan itse presidenttiehdokasta vastaan. Eli Vance hyökkäsi Kamala Harrisia vastaan, ja Walz puolestaan Donald Trumpia. He paikoitelleen jopa olivat yhdenmielisiä tietyissä asioissa, Kolehmainen sanoi STT:lle.
Hyökkäävistä kampanjaesiintymisistään tunnetun Vancen pyrkimyksenä oli tutkijan mukaan selvästi pehmentää imagoaan.
– Kyllä hänellä oli usein sellainen vähän jopa pilkallinen virne kasvoilla sen jälkeen, kun hän oli sanonut jotain. Mutta toki hän ehkä hankki sympatiaa sillä, että antoi kohteliaisuuksia vastaväittelijälleen, Kolehmainen arvioi.
– Tällaisilla keinoilla hän ehkä pyrki omaa imagoaan vähän pehmentämään, mutta kyllä siellä ehkä edelleen näkyy sellainen kevyt ylimielisyys, mistä Vance on tullut tutuksi.
Kansanomaisempana tunnettu Walz oli ennakkotietojen mukaan ollut väittelyyn valmistautuessaan hermostunut.
– Kyllä se siinä alussa erityisesti näkyi, tuntui että hän oli jännittynyt siinä. Etenkin parissa ensimmäisessä kysymyksessä hän takkuili, Kolehmainen sanoi.
Kolehmainen katsoi, että Vance oli valinnut roolikseen tulkata Trumpin vakiopuheenaiheita tavallisemmalle poliittiselle kielelle.
– Hänen tehtävänsä oli ottaa ne tietyt asiat, mitä Donald Trump tykkää sanoa, ja tehdä intellektuellimpi tai enemmän tavanomaista poliittista rekisteriä mukaileva tapa ilmaista ne samat asiat. Kuitenkin noudattaen Trumpin linjaa sisällöllisesti.
Vance ei esimerkiksi antanut vastausta siihen, hävisikö Trump vuoden 2020 vaalit.
– Varmaankin ihan siitä syystä, että hän joutui noudattamaan siinä Trumpin linjaa, ja Trump ei myönnä sitä edelleenkään, Kolehmainen arvioi.
Vahvimmillaan Vance oli Kolehmaisen mielestä puhuessaan taloudesta.
– Hänellä oli hyvin vahva linja siinä, mitä ajetaan, ja kuinka paljon asioita käännettiin maahanmuuttoon. Paikoin tuntui, että hän väitteli siltä pohjalta, että Kamala Harris olisi ollut jo presidenttinä nämä viimeiset neljä vuotta. Sellainen talouspopulismi häneltä kyllä sujui.
Walz paransi suoritustaan Kolehmaisen mielestä väittelyn edetessä ja oli vahvoilla etenkin puhuessaan aborttioikeuden puolesta.
– Hänellä oli näitä kuvauksia henkilökohtaisista tragedioista, mitä aborttilainsäädäntö on Yhdysvalloissa tuottanut. Tällaiset kohdat erityisesti tuntuivat toimivan. Hän pystyi ne vielä esittämään semmoisella tietyllä tavalla sympaattisella tyylillään.
Vance puolestaan joutui olemaan aborttikeskustelussa ympäripyöreämpi ja sanoi, että asia pitäisi olla osavaltioiden päätettävissä.
Hän mainitsi kotiosavaltionsa Ohion viimevuotisen kansanäänestyksen, jolla aborttioikeus lisättiin osavaltion perustuslakiin vastoin Vancen omaa kantaa. Vance sanoi, että republikaaneilla ei tällä hetkellä ole yhdysvaltalaisten luottamusta aborttiasiassa.
– Oli mielenkiintoista, että hän sanoi sen noin suoraan debattiympäristössä, Kolehmainen sanoi.
Vancen vaikeudet aborttikysymyksessä juontuvat Kolehmaisen mielestä siitä, että Trumpin aborttikanta poikkeaa republikaanien yleisestä linjasta ja on myös vaihdellut vuosien mittaan. Vancen oma aborttikanta on perinteisesti ollut tiukempi kuin Trumpin.