Tutkija kaipaa vaihtoehtoja työllistämistoiminnan pelottelulinjalle  – "Jos et pysty kaupan kassalla tai lasta hoitaessasi vastaamaan, sinulle paukahtaa karenssi"

– Nykyinen työllistämistoiminta on kauhean käskyttävää ja kielteistä. Sellaisen pitää loppua, että et saa tulla tänne, me soitamme sinulle milloin tahansa, ja jos et pysty kaupan kassalla tai lasta hoitaessasi vastaamaan, sinulle paukahtaa karenssi, sanoo Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Sirpa Syvänen.

Syvänen on huolissaan siitä, miten eri ikäluokat ja koulutustasot otetaan huomioon työllistämistoimissa.

Kaikki eivät välttämättä ymmärrä TE-toimistojen käyttämää kieltä, ja vaatimuksiin vastaaminen voi olla vaikeaa.

No, miten TE-toimistojen toimintaa voisi parantaa? Millainen olisi unelmien työkkäri?

– Ensinnäkin työnhakija pitäisi tavata kasvotusten, Syvänen sanoo.

– Nythän asiakas ei saa mennä TE-toimistoon itse, vaan hänen pitää odottaa yhteydenottoa.

Syväsen ratkaisu olisi räätälöinti ja asiakaslähtöinen palvelukulttuuri. Kunkin työnhakijan tilanne pitäisi käsitellä yksilöllisesti.

– Pitäisi miettiä uusiksi, millaisia dokumentteja työnhakijalta oikeasti tarvitaan. Onko järkevää pyytää työtodistuksia, työsopimuksia ja palkkakuitteja monelta vuodelta?

Henkilökohtaisia haastatteluja ja ohjaamista tarvittaisiin enemmän, valvontaa ja kontrollointia vähemmän.

Syväsen mukaan TE-toimisto voisi tarjota yksilöllistä urasuunnittelua karenssilla pelottelun sijaan.

Turun yliopiston työelämätutkija Hanna Ylöstalo sanoo, että suomalaisessa työvoimapolitiikassa on ollut pitkään vallalla  moralisoiva eetos.

– Se liittyy siihen, mikä ajatellaan työttömyyden syyksi. Suomessa on muita pohjoismaita enemmän kiinnitetty katse työttömään itseensä.

Ylöstalon mukaan työttömiin liitetään käsitys, että heiltä puuttuu joitakin ominaisuuksia tai persoonallisuuden piirteitä, joiden takia he eivät ole työhön kykeneviä. Tällöin työttömyys ei olekaan vain sitä, että ihmisellä ei ole työtä.

Pirkanmaan TE-toimiston palvelujohtaja Irene Impiö sanoo, että maakuntauudistuksen myötä on tarkoitus lisätä työllistämistoimien vaikuttavuutta niin, että palvelut vastaisivat paremmin asiakkaan tarpeita.

– Tarkoitus on nimenomaan tehdä palvelusta yksilöllisempää.

Käynnissä on esimerkiksi kokeilu, jossa työnhakijat pääsevät käyttämään ja arvioimaan yrittäjyyteen liittyviä palveluita. Tulokset ovat olleet myönteisiä.

Tulevaisuudessa työnhakija voisi nähdä, millaisia pisteitä eri palveluntarjoajat ovat muilta työnhakijoilta saaneet, ja valita palvelunsa itse.

TE-toimistot lakkaavat olemasta, ja palvelun järjestämisestä vastaa maakunta. Itse palveluja tuottavat erilaiset yritykset ja yhdistykset.

– Jatkossa me emme enää niin tarkkaan määrittele, miten palvelu pitää tuottaa, vaan ostamme pikemminkin tulosta, joka voi olla esimerkiksi asiakkaan työllistyminen.