Tuore tutkimustulos: Sosiaalisuutta arvostetaan uudella tavalla työelämässä
Ulospäinsuuntautuneisuuden arvostus on kasvanut työmarkkinoilla 2000-luvun alusta lähtien, kertoo tuore tutkimus.
– Tunnollisuus ja korkea koulutus ovat säilyttäneet arvostuksensa, mutta rinnalle on noussut myös ulospäinsuuntautuneisuus, johon kuuluvat sosiaalisuus, aktiivisuus ja energisyys, kertoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n erikoistutkija Ramin Izadi.
Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta Evolving Returns to Personality, joka on vastikään vertaisarvioitu ja hyväksytty julkaistavaksi arvostetussa yhdysvaltalaisessa taloustiedejournaalissa Journal of Labor Economicsissa. Tutkimuksen ovat tehneet yhteistyössä Ramin Izadi ja Joonas Tuhkuri, joka on Tukholman yliopiston apulaisprofessori ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan Senior Fellow -tutkija.
Ulospäinsuuntautuneisuus ennusti aiemmin huonoa koulumenestystä ja sitä kautta mahdollista työttömyyttä ja alempaa ansiotasoa, mutta näin ei enää välttämättä ole. Ulospäinsuuntautuneet työllistyvät aiempaa paremmin, minkä lisäksi osa heistä on voinut nousta työelämässä hyvillekin ansioille koulutuksesta riippumatta.
– Havaitsemaamme ilmiötä voi selittää esimerkiksi se, että työmarkkinoille on tullut paljon uusia palveluammatteja ja työpaikkoja, jotka vaativat hyviä tiimityötaitoja. Ilmiön pohjimmainen syy on silti edelleen avoin kysymys, Izadi kertoo.
Koulutus ja älykkyys ovat perinteisesti olleet voimakkaasti yhteydessä menestykseen työmarkkinoilla.
– Ne, jotka kouluttautuvat pidemmälle, pääsevät suoraan hyväpalkkaisiin töihin. Tunnollisuus, kouluttautuminen ja älykkyys ovat siis hyödyllisiä piirteitä työelämässä edelleen. Kun käy tunnollisesti koulut loppuun ja on fiksu, sillä pärjää, Izadi sanoo.
Izadin ja Tuhkurin tutkimuksen aineiston 480 000 suomalaista varusmiestä olivat syntyneet vuosina 1962–1979. He suorittivat asepalveluksessa kokeen, jossa mitattiin kognitiivisia taitoja, eli visuaalista hahmotuskykyä, matemaattista ongelmanratkaisua ja kirjallista päättelykykyä, sekä persoonallisuustestin.
Tutkimuksessa käytettiin lisäksi aineistona samojen varusmiesten vero- ja koulutustietoja vuosilta 2001–2015, jolloin he olivat 36–39 vuotiaita.
Tutkija Joonas Tuhkuri kuvaa, että tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, mihin testatut varusmiehet olivat parhaassa työiässään päätyneet: tuloja, työllisyyttä, kouluttautumista.
– Ulospäinsuuntautuneiden työllisyys oli kasvanut tunnollisia voimakkaammin, Tuhkuri sanoo.
Izadin ja Tuhkurin tutkimuksessa erottuu kaksi erityyppistä työmarkkinapolkua, jotka ovat yhteydessä jo nuorena ilmeneviin persoonallisuuden piirteisiin.
Ulospäinsuuntautuneisuus ennustaa edelleen matalampaa koulutustasoa, mutta myös pidempää työkokemusta, ja viittaa usein käytännönläheisempään rooliin työelämässä.
Ulospäinsuuntautuneiden työllisyys ja tulot ovat kuitenkin kasvaneet, ja tämä on uusi ilmiö.
Kognitiivinen kyvykkyys ja tunnollisuus puolestaan ennustavat edelleen korkeampaa koulutustasoa ja sijoittumista korkeasti koulutettuihin ja hyvin palkattuihin ammatteihin. Heidän asemansa on pysynyt vakaana. Älykkyyden merkitys on jonkin verran laskenut.
Tutkimuksen tutkittavat edustivat noin 80 prosenttia ikäluokkansa miehistä. Kaikki tutkittavat olivat varusmiehiä, eikä tutkimuksen tuloksia välttämättä voi yleistää koskemaan esimerkiksi naisia.