Tuore meppi ensimmäisistä päivistään Brysselissä: Kulttuurierot ja kansanluonteet tulevat hyvin esille
Ping! Pöydällä lepäävä kännykkä kaappaa huomion kesken juttutuokion.
Keskustan eduskuntaryhmää kutsutaan tekstiviestitse kansanedustajaksi palaavan Eero Reijosen tervetuliaiskahveille.
– Tiedän tarkalleen, minkälaista kakkua he siellä syövät, vasta omat läksiäisensä pitänyt tuore europarlamentaarikko Elsi Katainen naurahtaa uudessa Brysselin työhuoneessaan.
Vastedes Katainen tilaa töissä kotoisen juhlamokan sijasta coffeeta, caféeta tai koffieta. Ehkä särpimeksi croissantin.
Irtautuminen eduskunnasta kiihkeän politiikkakevään kynnyksellä tuntuu mepistä haikealta, vaikka EU-parlamentin kansainvälinen syke kutkuttaa.
– Tässä on kaksi isoa henkistä prosessia käynnissä samaan aikaan, Katainen kuvailee ja vilkaisee tietokoneen ruudulla pyörivää lähetystä eduskunnan välikysymyskeskustelusta.
Ikkunalaudalle asetellut Hannu Takkulan lastenlasten valokuvat on määrä pakata pian Luxemburgiin matkaavaan muuttokuormaan.
Pinkka pahvimuuttolaatikoita odottaa taittelijaansa toimiston nurkassa.
Takkulan siirtyminen Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi varmistui viime vuoden lopulla, joten Kataisella on ollut mukavasti aikaa valmistautua tuleviin koitoksiin.
– Oli itsestään selvää, että otan vastaan paikan europarlamentissa. Päätöstä ei tarvinnut arpoa.
Katainen on törmännyt heti kättelyssä kulttuurieroihin ja maineensa veroiseen byrokratiaan.
Toimiston ikkunasta aukeavaa näkymää hallitsevat EU-korttelien arkkitehtonisesti enemmän tai vähemmän onnistuneet lasipalatsit.
Brysseliläiset rientävät kaduilla liian kevyissä vaatteissa, ja kostea viima menee luihin ja ytimiin.
Simpukkapatoja mainostavien ravintoloiden terasseilla ei ole ristin sielua.
Silti europarlamentin seinien sisäpuolella kuhisee.
– Tunnelma on vielä hektisempi kuin eduskunnassa. Jo tänään olen havainnut, että parlamentin tempo imaisee mukaansa aivan huomaamatta, Katainen pohdiskelee.
Kesken kauden parlamenttiin saapuvat mepit heitetään kehään kylmiltään, sillä heille ei järjestetä minkäänlaista perehdytystä.
Hyppyä tuntemattomaan pehmustavat kuitenkin Takkulalta perityt avustajat, jotka opastavat Kataista hengästyttävällä tahdilla EU-slangin, meppielämän ja sokkeloisen miljoonakaupungin saloihin.
– Brysselissä on paljon meikäläisiä, ja suomalaisilla on täällä toimivat verkostot. Esimerkiksi jotkut asunnot kiertävät mepiltä toiselle.
Europarlamentissakin suomalaiset vetävät yhtä köyttä.
Esimerkiksi suomalaismeppien yhteiset kuukausittaiset tapaamiset ovat herättäneet kummastelua muiden maiden kollegoissa.
Katainen on törmännyt heti kättelyssä kulttuurieroihin ja maineensa veroiseen byrokratiaan.
– Kyllä parlamentin virkamiehet neuvovat, kun heiltä tivaa vastausta kolmatta kertaa, meppi huokaisee.
Ensi töikseen Kataisen piti toimittaa parlamentin hallintoon oma vihkitodistuksensa ja lasten syntymätodistukset alkuperäisinä kappaleina. Kopiot eivät kelvanneet.
– Eduskunnassa pyritään siihen, että edustajat voivat keskittyä työhönsä mahdollisimman hyvin – sitä henkeä kun saisi tänne!
Katainen odottaa malttamattomana, että työ maatalous- ja aluekehitysvaliokunnissa pääsee vauhtiin.
Esimerkiksi EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistaminen ja yksinkertaistaminen työllistää varmasti alan meppejä.
– Nämä teemat ovat minulla jo selkäytimessä, lypsykarjatilalla asuva pielaveteläinen korostaa.
Kansainvälisen kaupan valiokunnassa Katainen pääsee puolestaan perehtymään maailmankaupan vääntöihin aitiopaikalta.
Pyrkimys tasata eri alueiden ja maiden välisiä kehityseroja on Kataisen mukaan EU:n suurin vahvuus.
Britannian lähtö unionista voi johtaa aluekehitysvarojen leikkaamiseen, Katainen varoittaa.
Hän saapuu Brysseliin jännittävään aikaan, sillä EU:n rahoituskehyksen sorvaaminen vuosiksi 2021–2027 alkaa olla hyvässä vauhdissa.
– Brexit jättää jättiloven EU:n budjettiin, ja samalla unionille ollaan sälyttämässä uusia puolustukseen, maahanmuuttoon ja ilmastonmuutokseen liittyviä tehtäviä.
Katainen kiittelee Suomen hallituksen alustavaa linjausta, jonka mukaan jäsenmaksuja voidaan mahdollisesti nostaa hieman.
– Meidän pitää keskittyä saannin lisäksi myös tuen vaikuttavuuteen – ei pelkästään tuijottaa jäsenmaksun summaa.
Pyrkimys tasata eri alueiden ja maiden välisiä kehityseroja on Kataisen mukaan EU:n suurin vahvuus.
Maatalous ja aluekehitys saavatkin edelleen suurimmat siivut EU-budjetista.
Esimerkiksi Kataisen kotimaakunnassa Pohjois-Savossa koheesioeuroista ovat nauttineet niin yliopisto, yritykset, korkeakoulut kuin kyläyhdistyksetkin.
Rakennuksen seinään kiinnitetty pieni EU-lippu jää silti etäiseksi monelle.
– Kansalaiset eivät välttämättä hahmota arjessaan, kuinka monin eri tavoin EU vaikuttaa heidän elämäänsä.
Keskustameppi kehottaa poliitikkoja ja mediaa viestimään unionin päätöksistä nykyistä pontevammin ja selväsanaisemmin.
– Löysin vastikään pinkan eurovaalimainoksiani vuodelta 2014. Tärkeimmät teemat liittyivät silloinkin maatalous- ja aluepolitiikkaan.
Jos vaalit käytäisiin nyt, Katainen pyrkisi suomentamaan EU-slangia ymmärrettävämpään muotoon.
Lisäksi kuluvalla eurovaalikaudella kärjistyneen maahanmuuttokriisin hoitaminen vaatisi europarlamentaarikon mukaan uutta ryhtiä.
– Olen ehdottomasti sitä mieltä, että niiltä jäsenvaltioilta pitäisi leikata tukia pois, jotka eivät kanna korttaan kekoon ponnisteluissa tilanteen rauhoittamiseksi.
Täysistuntosalin ulkopuolella vilahtelee tungoksessa tuttuja kasvoja, kun yli 700 edustajaa purkautuu parlamentin käytäville.
Suomalaismepit Petri Sarvamaa (kok.) ja Jussi Halla-aho (ps.) hoksaavat Kataisen ja käyvät toivottamassa tämän tervetulleeksi taloon.
– Kulttuurierot ja kansanluonteet tulivat kyllä hyvin esille, Katainen toteaa ensimmäisen täysistuntonsa päätteeksi.
Kahden tunnin äänestysrupeama viittomisineen ja taputuksineen panee varmasti veren liikkeelle.
Parlamentin puhemiehellä Antonio Tajanilla oli täysi työ saada sali hiljaiseksi ja pitää rönsyilevä keskustelu uomissaan.
Heti aamulla ennen täysistuntoa Katainen piti ensimmäisen puheenvuoronsa Alde-ryhmässä, johon keskustalaiset mepit kuuluvat.
– Keskustelu oli hyvin kiihkeää, porukkahan suorastaan huusi siellä, Katainen kuvailee hieman huvittuneena.
Liberaalidemokraattisen Alden sopivuutta keskustan EU-kodiksi on ajoittain kritisoitu, mutta parempaakaan ei parlamentissa ole tarjolla.
Katainen moittiikin ryhmän belgialaisen puheenjohtaja Guy Verhofstadtin vähättelevää suhtautumista maataloutta kohtaan.
– Ylipäätään Aldessa on aika paljon sellaista henkeä, että liittovaltiokehitystä ja integraatiota pitää edistää. Jo se on perustavanlaatuisesti ristiriidassa keskustalaisen aatemaailman kanssa.
Katainen uskoo, että euroedustajuus Brysselissä ei eroa ”dramaattisesti” töiden paiskimisesta Helsingin päässä.
Kataisesta on virkistävää, että EU-parlamentissa ei ole Suomen eduskunnasta tuttua hallitus–oppositio-asetelmaa.
– Monesti hallituksen ja opposition välinen tappelu vie asioista terän pois. Brysselin kiistat kumpuavat sen sijaan erilaisista kulttuurisista ja historiallisista taustoista.
Esimerkiksi vanhojen ja uusien jäsenmaiden kinailu sekä eteläisten ja pohjoisten valtioiden väliset kädenväännöt ovat arkea.
Vaikka EU-koukeroiden omaksumisessa on työsarkaa, yksitoista vuotta sitten toteutunut haave kansanedustajuudesta oli Kataiselle vielä suurempi elämänmuutos.
– Minulla on nyt parempi rauha keskittyä työhön kuin lasten ollessa pieniä.
Tuore euroedustaja ei ole ainut Kataisten perheen maailmanmatkaaja, sillä Erika-kuopus kiertelee parhaillaan ristiin rastiin Aasiaa reppu selässään.
Lypsykarjatila on puolestaan siirtymässä talon nuorelle isännälle.
Katainen uskoo, että euroedustajuus Brysselissä ei eroa ”dramaattisesti” töiden paiskimisesta Helsingin päässä.
Tuskin parlamentin sykkeessä edes ehtisi olla ikävissään – niin kova on rytmi Euroopan sydämessä.
Silti koti Pielavedellä kutsuu heti viikonlopun koittaessa.
– Saman verran minua näkee kotikulmilla kuin ennenkin, hän lupaa.