Tulevina öinä on otollista havainnoida perseidien meteoriparvea – elokuun lämpimät yöt ovat otollisia tähdenlentojen tarkkailuun
Perseidien meteoriparven tähdenlentoja näkyy runsaimmin torstain ja perjantain välisenä yönä, kertoo Tähtitieteellinen yhdistys Ursa.
Perseidejä kuitenkin näkyy runsaasti lauantaihin saakka. Harvakseltaan parveen kuuluvia tähdenlentoja voi näkyä vielä elokuun 24. päivään saakka.
Koska pohjoisen yöt ovat edelleen hyvin valoisia, tähdenlennot erottuvat käytännössä vain Oulun eteläpuolella.
Ursan mukaan elokuu on otollista aikaa tähdenlentojen tarkkailuun, koska yöt ovat edelleen lämpimiä eikä pilvisyys haittaa niin usein kuin talvikuukausina.
Ursan tiedottajan Anne Liljeströmin mukaan tällä viikolla missään päin Suomea ei vaikuta olevan täysin selkeää, mutta havainto-olosuhteet eivät ole missään mielessä surkeat.
– Ihanteellisia havaintokelejä ei näytä nyt olevan ainakaan pitkiä aikoja kerrallaan, mutta kyllä pitäisi olla mahdollista perseidejä katsella, sanoo Liljeström STT:lle.
Meteorien havaitsemista helpottavat myös pimeys ja hyvä näkymä taivaalle esimerkiksi aukealta tai vesistön rannalta. Tänä vuonna Kuun valo ei haittaa tarkkailua.
Ursa kehottaa havaitsijoita hakeutumaan avoimelle paikalle kauas taajamien valoista. Pimeitä havaintopaikkoja voi etsiä vaikkapa Ursan Taivaanvahti-verkkosivun havaintopaikkakartalta.
Tähdenlennot näyttävät tulevan nimensä mukaisesti Perseuksen tähtikuvion suunnalta. Auringon laskiessa Perseus on melko korkealla koillistaivaalla ja pysyttelee koillisen ja idän suunnalla koko yön. Tähtikuvion tarkkaa paikkaa ei kuitenkaan tarvitse löytää voidakseen nähdä tähdenlentoja, sillä niitä näkyy ympäri taivasta.
Osa parven meteoreista on melko kirkkaita. Perseideistä saattaa jäädä taivaalle hetkeksi vana, ja jotkut voivat näyttää punertavilta.
Perseidit kuuluvat yhteen kolmesta runsaimmasta tähdenlentoparvesta joulukuun geminidien ja tammikuun kvadrantidien ohella.
Perseidit, kuten muutkin yleisesti tunnetut meteoriparvet, aiheuttavat tähdenlentoja vuosittain aina suunnilleen samaan aikaan. Satunnaisia, mihinkään parveen kuulumattomia tähdenlentoja voi nähdä minä tahansa yönä.
Perseidit aiheuttaa pyrstötähti nimeltä Swift-Tuttle, joka kiertää auringon kerran 133 vuodessa. Pyrstötähti jättää jälkeensä vanan murusia ja pölyä. Kun maapallon rata risteää tämän vanan kanssa, osa siitä voi ajautua maan ilmakehään.
– 133 vuoden välein komeetta käy pölisemässä vähän lisää, että perseidejä piisaa radalla jatkossakin, Liljeström kuvailee.
Suurikokoisen Swift-Tuttle-komeetan rata tunnetaan hyvin, eikä komeetta ole törmäämässä maapalloon ainakaan seuraaviin 2 000 vuoteen. Seuraavan kerran Swift-Tuttle ohittaa Maan vuonna 2126.
On arvioitu, että maahan törmätessään sillä olisi noin 28 kertaa niin paljon energiaa kuin dinosaurusten valtakauden päättymiseen yhdistetyllä asteroidin tai komeetan törmäyksellä 66 miljoonaa vuotta sitten.
Säännölliset meteoriparvet johtuvat pyrstötähtien eli komeettojen ydinten murusista ja pölystä, joita komeetat jättävät radalleen kiertäessään Auringon ympäri.
Ilmakehään törmäävä komeettapöly lämmittää ilmaa ympärillään hehkuvan kuumaksi, mikä synnyttää ilmaan valoviiruja, joita kutsutaan tähdenlennoiksi.
Liljeströmin mukaan tähdenlennot syntyvät, kun hiekanjyvät osuvat ilmakehään aivan valtavalla nopeudella. Vauhti on monta kertaa nopeampi kuin kiväärin luodilla.
– Ilma kuumenee ja alkaa hehkua, Liljeström kuvailee.
Toisinaan voi nähdä myös poikkeuksellisen kirkkaita tähdenlentoja eli tulipalloja. Kirkkaat tähdenlennot aiheutuvat isommista kappaleista, jotka aiheuttavat voimakkaamman hehkun ilmassa.