Tuhansia hoitajia koskevat kuntien yt:t ihmetyttävät, kun hoitajista huutava pula

Suomessa on käyty tai käynnissä yt-neuvotteluja, jotka koskevat yhteensä tuhansia hoitajia, arvioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattijärjestö Tehystä.

Tehyn laskelmien mukaan 30 kunnassa tai kuntayhtymässä yt:t koskevat heidän jäseniään. Useimmissa tapauksissa taustalla ovat kuntien säästövaatimukset.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen harmittelee ristiriitaista tilannetta, kun Suomessa on samaan aikaan lukuisia työpaikkoja, joihin ei saada osaavia hoitajia vaan kutsutaan eläkeläisiä takaisin töihin ja käytetään epäpätevää työvoimaa. 

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) ymmärtää kuntien taloudelliset vaikeudet, mutta on pahoillaan viestistä, joka hoitajille välittyy.

– Toivoisin, että kunnissa voitaisiin pidättäytyä lähettämästä hoitajille nyt sitä väärää viestiä, että heitä taloudellisista syistä irtisanottaisiin, kun tosiasiassa hoitajia tarvitaan laajasti sosiaali- ja terveydenhuollon alalle, ja etenkin vanhustenhuoltoon, hän sanoo.

Tehyssä ihmetellään, miten tulevaisuudessa pärjätään, jos nyt yt-neuvotteluissa menetetään hoitajia.

Työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman arvioi riskinä olevan, että hoitajat ehtivät siirtyä muun alan töihin tai muuttaa ulkomaille ennen kuin heidät kutsutaan taas takaisin töihin. 

Edunvalvontajohtaja Else-Maj Kirvesniemi Tehystä sanoo, että yt:t ovat tulleet trendi-ilmiöksi tämän vuoden aikana.

– Valtionosuuksia on leikattu, joten nyt se alkaa näkyä kunnissa, hän arvioi.

Isommista kunnista tai sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymistä uhkaa Kirvesniemen mukaan kadota yhteensä satoja työpaikkoja yt-neuvotteluissa, näistä tosin vain osa hoitajia. 

Esimerkiksi Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä kertoi hiljattain kymmenien irtisanomisista.

Hoitajien tarve kasvaa entisestään, kun väestö ikääntyy ja ikäluokat pienenevät. Lisäksi hallituksen päätökset esimerkiksi hoitotakuusta ja vanhustenhoidon sitovasta hoitajamitoituksesta lisäävät hoitajien tarvetta.

Torstaina julkaistussa lakiluonnoksessa esitetään iäkkäiden ihmisten ympärivuorokautiseen hoivaan sitovaa hoitajamitoitusta, joka tarkoittaisi, että kymmentä vanhusta kohden hoivayksikössä olisi oltava seitsemän hoitajaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan mitoituksen toteuttamiseen tarvitaan ainakin 4 400 uutta hoitajaa. 

Tällä hetkellä ikäihmisiä hoitaa hallituksen mukaan 50 000 ihmistä vanhusten kotona ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä.

Vuonna 2030 kotihoitoon ja tehostettuun palveluasumiseen pitäisi löytää jo yhteensä 80 000 työntekijää. Lisäksi pitää korvata eläköityvät työntekijät.

Kuntaliiton mukaan ikäihmisten hoivaan erikoistuneita lähihoitajia valmistuu vuosittain 1 400.

– Emme tiedä, mistä nämä loput hoitajat saadaan, Karhunen ihmettelee. 

Henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi sosiaali- ja terveysministeriö listasi torstaina tukun toimenpiteitä. Näihin kuuluu esimerkiksi työttömänä tai muuten työstä poissa olleiden ammatillisen osaamisen päivittäminen ja koulutustarpeiden ennakoiminen. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet hyödyntää työperäistä maahanmuuttoa.