Trumpin jättileikkaukset jättävät tyhjän aukon – Professori varoittaa järisyttävistä seurauksista
Kiinan vaikutusvalta maailmassa tulee kasvamaan Yhdysvaltain kehitysyhteistyövirasto USAID:n rajujen leikkausten myötä.
Näin arvioi maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki Helsingin yliopistosta Suomenmaalle.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto kertoi tällä viikolla saaneensa päätökseen USAID:n kuusi viikkoa kestäneet puhdistukset. Sen seurauksena 83 prosenttia kehitysapuohjelmista lopetetaan.
Patomäen mukaan Yhdysvallat on vuosikymmenten ajan kasvattanut kehitysavun avulla vaikutusvaltaansa eri puolilla maailmaa. Sitä on toteutettu ehdollistamalla apua erilaisiin kauppasopimuksiin ja investointisuojiin, mutta samalla se on ollut keino edistää demokratiaa ja puuttua kohdemaiden poliittisiin kehityskulkuihin.
Nyt tehdyt leikkaukset merkitsevät väistämättä sitä, että Yhdysvaltain niin sanottu pehmeä valta maailmassa heikkenee. Syntyneen tyhjän aukon täyttää joku, ja se joku on mitä ilmeisemmin resurssirikas Kiina, joka toimii yhä globaalimmin.
– Kiinalla on ollut jo pitkään Vyö ja tie -ohjelma, jossa se on erilaisten avustus- ja lainajärjestelyiden kautta rakentanut paljon infrastruktuuria eri maihin ja sitonut maita velkasuhteella itseensä. Se epäilemättä tulee korvaamaan Yhdysvaltojen roolia, Patomäki sanoo.
Myös Venäjä hyötyy tilanteesta, Patomäki näkee.
Venäjä on pyrkinyt pitkään lisäämään vaikutusvaltaansa etenkin Afrikan maissa. Kumppaneita etsiessä se on hyödyntänyt retoriikkaa, jossa vastustetaan lännen ylivaltaa maailmassa.
– Venäjän resurssit ovat tietenkin hyvin rajalliset Kiinaan verrattuna, mutta tilanne silti edesauttaa myös Kremlin laajempia tavoitteita.
USAID:n leikkaukset liittyvät Patomäen mukaan Trumpin hallinnon ja monien republikaanien libertaristiseen ajatukseen valtion mahdollisimman pienestä roolista myös kumppanimaissa.
Näkemyksestä tuntuu kuitenkin puuttuvan kokonaan käsitys siitä, mitä päätöksestä seuraa.
– Myös republikaanien sisällä on ihmisiä, jotka tuntevat näitä asioita, ja jotka ovat kritisoineet, että nyt ei ymmärretä yhtään, mistä on kysymys. Trumpin hallinnossa ei ymmärretä sen enempää globaalia etelää kuin sitä, kuinka pitkälle kehitysapu on edistänyt Yhdysvaltojen tavoitteita maailmassa.
Erityisen ikävää kehitysavun väheneminen on niiden kohdemaissa asuvien ihmisten kannalta, jotka ovat olleet välittömän avun piirissä.
Sota- ja katastrofialueilla monet ovat kiireellisen avun tarpeessa. Avun puute voi olla omiaan lisäämään yhteiskunnallista epävakautta. Se taas lisää ainakin teoriassa erilaisten ääriliikkeiden vaikutusvallan kasvun mahdollisuutta.
USAID:n leikkaukset nostavat myös erilaisten tautien leviämisen uhkaa, Patomäki sanoo.
Trumpin hallinnon päätökset leikkaavat ison osan muun muassa malarian, hiv-tartuntojen, epolan, tuberkuloosin ja polion torjunnasta ja hoidosta.
Patomäki huomauttaa, että kaikki niiden torjuntaan tehtävä työ ei ole katoamassa. Mutta kun monet merkittävät toimet poistuvat, riskit tautien leviämiselle kasvavat.
Huolestuttavaa on esimerkiksi se, jos tautien testaukset vähenevät. Se lisää mahdollisuutta, että syntyy kokonaan uusia epidemioita, jotka voivat pahimmillaan levitä pandemioiksi.
– On olemassa useita tapauksia, joissa epidemian laajentuminen pandemiaksi on voitu estää nopealla puuttumisella ja eristystoimenpiteillä. Nyt nousee riski siitä, että epidemian havaitseminen ja nopea puuttuminen tulee joku kerta liian myöhään.
USAID:n rajut leikkaukset eivät ole yhdentekevä asia myöskään Euroopan näkökulmasta.
Patomäki arvelee, että Trumpin hallinnon päätös voi jossain määrin lisätä siirtolaisuutta Afrikasta Eurooppaan. Siirtolaisuuspyrkimyksiä vahvistaa se, että monilla Afrikan alueilla ihmisten näkemykset tulevaisuudesta ovat erittäin heikot.
USAID:n kehitysavun poistuminen kurjistaa tilannetta entisestään.
– Mitä huonommin jollain alueella menee, sitä todennäköisemmin ihmiset lähtevät etsimään parempaa elämää muualta.
Eurooppa voisi tietenkin pyrkiä paikkaamaan Yhdysvaltain jättämää aukkoa Afrikan kehitysyhteistyössä. Vakaampi Afrikka olisi myös vanhan maanosan etu. Samalla EU voisi tukea demokraattista ja taloudellista kehitystä näissä maissa.
Patomäki ei kuitenkaan sellaiseen usko. Euroopan unionin taloudellisten resurssien riittävyydestä ja käyttämisestä käydään jo nyt jatkuvaa poliittista kamppailua. Rahat ovat tiukassa ja talouskasvu heikkoa.
Samaan aikaan Euroopan unioni yrittää panostaa suuria summia puolustukseen varautuessaan Venäjän aiheuttamaan uhkaan.
– Minun on vaikea nähdä, että tässä tapahtuisi lähiaikoina sellaista muutosta, joka mahdollistaisi EU-alueen kehitysavun merkittävän lisäyksen Afrikkaan.
– Esimerkiksi Suomen hallitus on suhtautunut hyvin vastahankaisesti kaikkiin yrityksiin laajentaa EU:n budjettia tai lisätä sen oikeutta ottaa velkaa puhumattakaan eurooppalaisesta verotuksesta. Taustalla on ajatus, että EU halutaan pitää mahdollisimman pienenä taloudellisena toimijana.
Kehitysavun antaminen ei tunnu olevan länsimaissa muodissa muutoinkaan.
Suomessa Orpon hallitus tekee isoja leikkauksia kehitysyhteistyöhön. Jatkossa Suomi aikoo painottaa kehitysyhteistyössä itseään hyödyttävän kaupankäynnin merkitystä.
Myös esimerkiksi Britannia tekee huomattavia leikkauksia kehitysapuun.
Patomäen mukaan kyse on valitettavasta trendistä. Politiikan kenttä on siirtynyt länsimaissa merkittävästi oikealle.
Hänen mielestään Suomen hallituksen maahanmuutto- ja kehitysapupolitiikassa on samanlaisia piirteitä kuin Trumpin hallinnolla, vaikka politiikan tekemisen tavat eroavatkin paljon.
– Molempia yhdistää leikkauspolitiikka, eräänlainen valtiovastaisuus ja kansallismielinen ajatus siitä, että monet valtion ongelmat liittyvät jollain tavalla ulkomaalaisiin.
Patomäen mukaan Orpon hallitus seuraa Yhdysvaltoja myös tavoitteessaan painottaa kehitysavussa kaupankäynnin merkitystä.
– Sanoisin, että jos tämä ei mene ihan Trumpin linjalla, niin ainakin aiemman vaiheen republikaanipuolueen linjoilla siitä, että minkälaisia ehtoja kehitysyhteistyöhön pitää liittää.