Kenraalimajuri: Trumpin heikentämä luottamus Yhdysvaltoihin ei näy puolustusyhteistyössä
Suomalaisten näkemys Yhdysvalloista ja luottamus sen sotilaalliseen tukeen ovat tutkitusti laskeneet selvästi presidentti Donald Trumpin toisen presidenttikauden alettua.
Puolustusvoimien strategiapäällikkö, kenraalimajuri Sami Nurmi, on hyvin tietoinen mielipideilmaston muutoksesta, mutta ei ole havainnut sen seurauksia omassa työssään.
– Meillä sotilastasolla ei näy mitään muutoksia yhteistyössä, Nurmi sanoo STT:n haastattelussa.
Hänen mukaansa yhteistyössä paljon perustuu siihen, että avainhenkilöt tuntevat toisensa.
– Niiden tapaamisten perusteella kaikki menee suunnitelmien mukaan ja me olemme (Yhdysvaltain) tärkeä kumppani, Nurmi sanoo.
Yhteistyö on ollut paremminkin tiivistymään päin, kun syyskuussa 2024 voimaanastunutta DCA-puolustusyhteistyösopimusta on ryhdytty viemään tänä vuonna käytäntöön.
Elokuun alkupuolella allekirjoitettiin ensimmäinen DCA:n puitteissa syntynyt täytäntöönpanoasiakirja rakentamisen ja infrastruktuurin osalta. Uusia sopimuksia on valmistelussa myös muilta aloilta, esimerkiksi maahantulosta, verotuksesta ja tulleista.
DCA-sopimuksen liitteessä on määritelty 15 sotilasaluetta, jotka Suomi avaa Yhdysvaltain käyttöön.
– Sehän ei tarkoita, että jokaiseen 15 paikkaan vyöryy yhdysvaltalaissotilaita, vaan suunnittelussa on tarkoituksella väljyyttä, Nurmi kertoo.
Puolustusvoimat tiedotti elokuussa Yhdysvaltain sotilaallisen läsnäolon vahvistumisesta Suomessa loppuvuodeksi. Tiedotteessa sai huomiota Nurmen kommentti, jonka mukaan katukuvassa näkyvät yhdysvaltalaiset ovat ”tervetulleita”, ja heille voisi suoda vaikka ”nyökkäyksen ja hymyn”.
Nurmi kiistää, että tiedotteen muotoilu olisi ollut reaktio käytösongelmiin puolin tai toisin – sellaisia ei hänen tietoonsa ole tullut.
– Se oli tarkoitettu hauskaksi kevennykseksi, johon kaikki sitten yllättäen tarttuivat, Nurmi sanoo hyväntuulisesti.
Hän arvioi, että esimerkiksi Rovaniemellä tai Raaseporissa suomalaissiviileiden ja yhdysvaltalaissotilaiden välillä on jo varmasti ehtinyt olla paljonkin kohtaamisia. Kun ne jatkuvat, ovat jonkinlaiset ongelmatkin väistämättömiä.
– On ihan varmaa, että jossain vaiheessa ylilyöntejä tulee, ja sitten niistä keskustellaan, Nurmi sanoo.
Suomessa kulloinkin olevien yhdysvaltalaissotilaiden tarkkaa määrää ei kerrota. Harjoitusta kohden heitä saattaa olla kymmeniä tai satoja. Nurmen mukaan pysyvämpi muutos aiempaan ei ole ehkä niinkään yhdysvaltalaissotilaiden kokonaismäärässä, vaan yksittäisten harjoitusten aiempaa pidemmässä kestossa.
Tähän saakka yhdysvaltalaiset ovat saattaneet tulla viikon harjoitukseen mukanaan kaikki tarvitsemansa materiaali, jonka he ovat vieneet poistuessaan mukanaan. Jatkossa materiaali saattaa olla jo valmiiksi varastoituna Suomeen ja jäädä tänne.
– Se on yksi pikku asia, mutta tosi merkittävä käytännössä, Nurmi kertoo.
Suomen ja Yhdysvaltain yhteistyö on tiivistynyt myös toiseen suuntaan: yli 40 kertausharjoitukseen käskettyä suomalaisreserviläistä osallistui heinä-elokuussa taistelu- ja ampumaharjoitukseen Kaliforniassa.
Suomen ja monen muunkin maan pääesikunnissa päällimmäisenä ovat loppukesästä olleet Ukrainaan liittyvät asiat. Nurmi ei sekaannu poliittiseen keskusteluun turvatakuista, mutta toteaa sen määrittävän merkittävällä tavalla myös sotilaiden työtä.
Sitä ei helpota se tosiasia, että avoimia kysymyksiä on poliittisella tasolla todella paljon.
– Sotilaallisessa operatiivisessa suunnittelussa pitäisi ensin tietää, mitä oikeasti mennään tekemään ja missä tilanteessa. Sitä nyt työstetään tiiviissä yhteistyössä kansainvälisesti tiukalla poliittisella ohjauksella sotilaille. Mutta aika paljon pitää tapahtua paikan päällä, ennen kuin johonkin operaatioon voidaan lähteä, Nurmi sanoo.
Kaikesta epävarmuudesta huolimatta suunnittelua tehdään tosissaan. Eri skenaarioita on paljon, ja kaikki maa-, meri- ja ilmatoiminnasta on Nurmen mukaan kansainvälisesti pöydällä.
– Keskeinen rooli on tietysti isoilla eurooppalaisilla mailla, erityisesti Britannialla ja Ranskalla. Niillä on suorituskykyjä, joita muilla ei ole, Nurmi linjaa.
Hän myös muistuttaa, että kaikkein tärkein pelote on Ukrainan asevoimat, ja se tarkoittaa, että tuen Ukrainalle pitää jatkua.
Tämä hetken sotatilannetta kuvaa Nurmen mukaan melko hyvin tiivistys, jonka mukaan Ukraina ei ole romahtamassa mutta Venäjä on niskan päällä.
– Kyllähän se venäläinen kulutussota on vaan pirullista, kun he pystyvät sitä jatkamaan. Onhan siellä teknologiaakin, ohjuksia ja drooneja, mutta rintamalinjalla se on nimenomaan massa, joka jyrää.
Lännessä seurataan tarkasti myös syyskuussa Valko-Venäjällä ja Venäjällä pidettävää suurta Zapad 2025 -sotaharjoitusta. Venäjän sääntömääräiseen harjoitussykliin kuuluva edellinen Zapad pidettiin vuonna 2021 vain vajaat puoli vuotta ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan.
Harjoituksen suuruudesta ja tarkasta sijainnista on annettu julkisuuteen vaihtelevia tietoja. Valko-Venäjän puolustusministeri kertoi elokuussa, että Zapadin aikana harjoitellaan muun muassa keskimatkan ballistisen Oreshnik-ohjuksen käyttöä. Ohjusta käytettiin viime vuonna kertaalleen Ukrainassa.
– Seuraamme harjoitusta tietysti tosi tarkasti, koska se järjestetään täällä Euroopan lähialueella. Mutta uskoisin, että Ukrainan tilanne pitää venäläiset kiireisinä ja vaikuttaa harjoituksen toteutukseen, Nurmi sanoo.
Kansainvälisessäkin mediassa noteerattiin loppukeväästä Venäjän valmistelut joukkojen lisäämiseksi Suomen lähellä olevissa tukikohdissa. Nurmen mukaan kyse on tässä vaiheessa nimenomaan valmistelusta.
– Venäjä on edelleen hyvin paljon kiinni Ukrainassa. Mutta yleisnäkymä on semmoinen, että siihen valmistaudutaan, että joukot jossain vaiheessa palaavat. Myös uusiin paikkoihin, ei pelkästään sinne, mistä ne lähtivät, Nurmi sanoo.