Asiantuntija: Tilanne Trumpin Grönlanti-aikeiden pyörityksessä on kaoottinen
Tilanne Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Grönlanti-aikeiden pyörityksessä on kaoottinen. Näin kuvailee Turun yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun tiedustelututkimuksen professori Kari Liuhto STT:n haastattelussa.
Grönlanti-jännitteet Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä saivat taas uusia kierroksia, kun Trump kertoi Yhdysvaltojen aikovan puhua Grönlannin ostamisesta Maailman talousfoorumin kokouksessa Sveitsin Davosissa. Trumpin on määrä puhua Davosissa keskiviikkona.
– On vaikea uskoa järjellä ajateltuna, miten tällainen voi olla tapahtumassa. Mitä tahansa sieltä tulee ulos, olemme jo ihan eri asennossa kuin ennen. Mielestäni turvallisuusrakenteemme ovat jo vaarantuneet, Liuhto sanoo.
Hänen mukaansa Grönlannin ostaminen on mahdoton vaihtoehto sellaisenaan, koska grönlantilaiset ovat ihan selkeästi sanoneet, etteivät halua liittyä Yhdysvaltoihin.
– Tanska ei hyväksy sitä, eikä kansainvälinen yhteisö hyväksy sitä.
Jos pattitilanteeseen ei löydy rauhanomaisia vaihtoehtoja, Liuhdon mukaan seuraukset voivat olla vakavia. Räjähdysherkän tilanteen purkamiseen on löydyttävä keinoja.
– Ettei tässä tule ihan Davosin dynamiitti, hän kärjistää.
Kenties Trumpin mielessä kaikuu liikemiehelle tyypillinen ajatus, että kaikki on kaupan, jos vain hinnasta sovitaan. Mutta miten Grönlannin ostaminen olisi ylipäätään mahdollista kansainvälisen oikeuden mukaan?
Liuhdon mukaan se vaatisi virallisen prosessin, jossa grönlantilaiset antaisivat kansanäänestyksellä hyväksynnän itsenäistymiselle ja liittämiselle Yhdysvaltoihin. Myös Tanskan ja kansainvälisen yhteisön hyväksyntä vaadittaisiin.
– Mutta keneltä Grönlanti sitten ostettaisiin ja kenelle siinä annettaisiin rahaa? Grönlantilaisille, jotka liittyvät Yhdysvaltoihin? Siinä ei ole mitään järkeä.
Se voisi Liuhdon mukaan olla realistisempaa, että Yhdysvallat vuokraisi vuosikymmeniksi alueen Grönlannista.
– Tai sitten jokin diili samaan tapaan kuin Yhdysvaltain mineraalidiili Ukrainan kanssa. Se on kovin erilainen tilanne, mutta olisiko siitä jotain apua? Tai ostokiellosta Kiinalle ja Venäjälle, eli että niille ei koskaan myytäisi mitään maa-alueita Grönlannista.
Vaikka Yhdysvaltojen kiinnostus Grönlantia kohtaan ulottuu 1800-luvulle ja historiasta voisi hakea samankaltaisia tilanteita, joissa maat ostavat alueita toisiltaan, Liuhto ei näe järkevänä etsiä ratkaisuja menneistä kaupoista.
– Ne eivät kuulu tähän aikakauteen. Tai sitten nyt on alkanut uusi aikakausi, jossa yksi suurvalta toimii ihan täysin, miten se haluaa.
Liuhdon mukaan Trump on menossa härkäpäisesti Grönlantiin ilman järjellisiä perusteluja, mutta presidentin mielihalut on silti syytä ottaa tosissaan, etenkin Venezuelan-tapahtumien jälkeen.
– Jos Trumpille ei pystytä tai haluta antaa mitään diiliä, jossa hän saa jollain tavalla tulla voittajana ulos ja liehitellä julkisuudessa, vaarana on ”hard way”, jota pidin vielä pari päivää sitten mahdottomana.
Liuhto kertoo havahtuneensa uutistoimisto AP:n uutiseen, jossa viitattiin Alaskassa olevan pari pataljoonaa arktisiin olosuhteisiin koulutettuja Yhdysvaltain sotilaita valmiudessa. Uutinen koski varsinaisesti Yhdysvaltain sisäpoliittista tilannetta Minnesotassa.
– Toivoisin, ettei Trump tee sitä päätöstä, että hän ihan oikeasti lähettää joukkoja Grönlantiin. Siitä tulisi kyllä vielä suurempi sotku.
Liuhdon mukaan Euroopan maiden pitäisi nyt pelata aikaa, sillä Trumpin Grönlanti-kiireen syynä saattavat olla Yhdysvaltojen välivaalit, jotka järjestetään marraskuun alussa.
– Edustajainhuoneen paikat vaihtuvat silloin, ja luulen, että demokraatit voittavat vaalit. Voimasuhteet vaihtuvat.
Tuoreiden tulliuhkailujen lisäksi Trump saattaisi Liuhdon mukaan kiristää Eurooppaa vielä energiantuonnilla, asetoimituksilla tai digipalveluilla.
– Nämä kaikki ovat tietyllä tavalla mielettömiä, koska Grönlanti ei ole Yhdysvalloille turvallisuusuhka. Grönlannissa ei ole Venäjää ja Kiinaa, eivätkä ne ole ihan lähiaikoina siitä kiinnostuneita. Näin uskallan väittää, Liuhto sanoo.
– Se on Trumpin ego ja hänen lähipiirinsä lompakko, joiden takia Grönlanti häntä kiinnostaa. Se tekee tilanteesta hankalan, ja vielä kun presidentin persoona on hyvin epävakaa.
Liuhdon mukaan eurooppalaisten pitäisi nojata Davosissa Naton entiseen pääsihteeriin Jens Stoltenbergiin, joka tasapainoili Trumpin kanssa tämän edellisellä presidenttikaudella.
– Kyllä pyytäisin Stoltenbergilta vähintään jonkinlaisen briiffauksen.