Trump teki ulkopoliittisen täyskäännöksen – ikuisuussotien vastustaja ryhtyi hyökkäyksiin ulkomailla
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ulkopolitiikassa on nähty täyskäännös, arvioi Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksen professori Benita Heiskanen STT:lle.
Presidentinvaalikampanjassaan Trump vastusti Yhdysvaltojen sotilaallista puuttumista muiden maiden asioihin ja niin kutsuttuja ikuisuussotia.
Alkuvuodesta Trump on lupaustensa vastaisesti harjoittanut imperialistiseksi ja uuskonservatiiviseksi katsottavaa ulkopolitiikkaa ensin Venezuelassa ja nyt Iranissa. Heiskasen mukaan siksi ei ole lainkaan yllättävää, että monet Trumpia kannattaneista äänestäjistä eivät enää tue tämän ulkopoliittista linjaa.
Trumpin kannatus on Yhdysvalloissa muutenkin hyvin heikoissa kantimissa. Perinteisesti hallinto on kuullut äänestäjien mielipiteitä etenkin sinä vuonna, jolloin pidetään välivaalit. Heiskasen mukaan Trump on kuitenkin hylännyt kannattajansa ja heidän tärkeimpinä pitämänsä asiat lähes täysin.
– Vaikka kannattajat lähtisivät kadulle, emme voi tietää, olisiko sillä mitään merkitystä.
Republikaanipuolueen poliitikot ovat pitkälti seisoneet republikaanipresidentti Trumpin takana. Heiskasesta on kiinnostavaa nähdä, minkälaisen hinnan he joutuvat marraskuun välivaaleissa maksamaan.
Trumpin hallinto on antanut ristiriitaisia perusteluja sodalle, jonka se aloitti Irania vastaan runsas viikko sitten Israelin kanssa.
Heiskaselle ei ole syntynyt käsitystä, että operaatiota olisi mietitty loppuun asti. Päätös on voinut osin perustua myös impulsiivisuuteen, tutkija arvioi.
Heiskanen pohtii sitäkin, ovatko kaikki päätökseen vaikuttaneet seikat ylipäätään mukana julkisessa keskustelussa.
– Sehän on fakta, että tämä sota hyödyttää enemmän Israelia kuin Yhdysvaltoja, Heiskanen sanoo.
Markkinat ja talouden reaktiot ovat tyypillisesti vaikuttaneet Trumpin ulkopoliittisiin linjauksiin. Presidentti on saattanut pyörtää päätöksiään pörssikurssien perusteella.
Persianlahden alueella roihahtanut sota elää kuitenkin jo omaa elämäänsä, katsoo Heiskanen. Asiat eivät ole enää pelkästään yhden miehen päätöksistä kiinni.

Trump on antanut ymmärtää, että hänen hallintonsa kääntää huomionsa Kuubaan, kunhan Yhdysvaltain ja Israelin sotatoimet Iranissa on saatu päätökseen. Heiskasen mukaan ei voida tietää, mitkä kaikki tekijät päätökseen ovat vaikuttaneet.
Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio on kuubalaista syntyperää. Heiskanen uumoilee, että Rubiolle olisi tärkeää saada Yhdysvaltain pitkäaikainen Kuuba-kysymys ratkaistua.
– Rubio on ollut ideologisesti enemmän neokonservatiivisen politiikan takana. Hänen näkemyksensä ovat olleet perinteisesti aivan päinvastaisia kuin Trumpin Maga-siiven (Make America Great Again) linja on ollut, Heiskanen sanoo.
Kuuba on ollut Yhdysvaltain kauppasaarrossa noin 65 vuotta. Se kärsii tällä hetkellä erittäin vakavasta energia- ja polttoainepulasta. Heiskasen mukaan Kuuban tilanne on katastrofaalinen, maa on suorastaan romahtamispisteessä.
Tammikuussa Yhdysvallat hyökkäsi Venezuelaan ja sieppasi maata itsevaltaisesti johtaneen presidentti Nicolas Maduron. Venezuelan ja Kuuban tilanteet kytkeytyvät toisiinsa. Neuvostoliiton kaaduttua Venezuela oli ollut Kuuban vahva tukija ja öljynviejä.
Heiskanen katsoo, että Yhdysvalloissa pohjustetaan nyt Venezuelaa muistuttavaa tilannetta, jossa Yhdysvallat voisi syyttää Kuuban johtoa esimerkiksi huumekaupasta.
– Ajatus siitä, että saatettaisiin tehdä jotain vastaavaa kuin Venezuelan päämiehen kaappaaminen, on hyvin merkittävä muutos vuosikymmenten politiikkaan, jossa ajatus on ollut, että Kuuban hallinto pyritään romahduttamaan nimenomaan kauppasaarrolla.
Heiskasen mukaan Trump osaa hallita mediatilaa ja siirtää huomion pois haluamistaan kysymyksistä. Taka-alalle ovat viime aikoina jääneet esimerkiksi Trumpin aiemmat vaatimukset saada Grönlanti Yhdysvaltojen haltuun.
Trumpin poukkoilevassa ulkopolitiikassa aiheet saattavat kuitenkin nousta uudelleen esiin.
– Trumpin ulostulot eivät aina ole vakavia. Jotkut saattavat olla hämäystä, Heiskanen huomauttaa.