Suurvaltajohtajat tapaavat entisessä "Venäjän Amerikassa"
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump erehtyi alkuviikosta ilmoittamaan ”lähtevänsä perjantaina Venäjälle” neuvottelemaan Ukrainan sodasta presidentti Vladimir Putinin kanssa. Lipsahdus oli herkullinen, sillä Alaska todella oli ”Venäjän Amerikka” ennen siirtomaan myymistä Yhdysvalloille vajaat 160 vuotta sitten.
Sosiaalisessa mediassa päästiin heti irvailemaan ajatuksella, että Trumpin diilissä Venäjä luopuisi Itä-Ukrainan alueista, mutta saisi vastalahjana takaisin Alaskan.
Venäjä tai Putin eivät ole tähän saakka aktiivisesti vaatineet kaupan perumista ja Alaskan palauttamista. Moskovassa on toki osoitettu viime aikoina kasvavaa kiinnostusta alueisiin, jotka kuuluivat aiemmin sen hallintaan – paitsi neuvostoajalla, myös keisarillisen Venäjän vuosina.
Putin torjui ajatuksen Alaskan palauttamisesta suoraan jo vuonna 2014 vastatessaan televisiossa asiaa koskeneeseen yleisökysymykseen.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan jotkut Venäjän johtavat poliitikot ovat kuitenkin muistuttaneet, että vanhoja rajoja mylläävässä uudessa maailmanjärjestyksessä myös Alaskan kohtaloa voisi miettiä uudelleen.
Presidenttien tapaamisen alla Venäjällä on myös muistutettu Alaskan venäläisestä kulttuuriperinnöstä. Onkin mielenkiintoista, näkyykö tämä mitenkään Putinin vierailun aikana.
Toistaiseksi ei ole varmaa tietoa siitä, tuliko ehdotus tapaamisesta juuri Alaskassa venäläisiltä vai yhdysvaltalaisilta.
Alaskan ”löysi” 1700-luvulla Venäjän toimeksiannosta työskennellyt tanskalainen löytöretkeilijä Vitus Bering, joka antoi nimensä myös Venäjän ja Pohjois-Amerikan erottavalle salmelle. Alkuperäiskansat olivat asuneet Alaskan alueella jo tuhansia vuosia.
Venäjä hyödynsi Alaskan luonnonvaroja eli turkiseläimiä seuraavan sadan vuoden ajan siihen malliin, että hylkeiden ja merisaukkojen kannat romahtivat.
Kaukaisesta Alaskasta muodostui pian Venäjälle taakka, Siperian Siperia, jota se alkoi 1800-luvulla kaupata Yhdysvalloille. Venäjä tarvitsi kipeästi rahaa muun muassa Krimin sodan (1853–56) aiheuttaminen velkojen maksamiseen.
Kauppa toteutui vasta 1867, Yhdysvaltain elämää sekoittaneen sisällissodan päättymisen jälkeen. Virallisena osoituksena tästä oli lipunvaihtoseremonia Venäjän Alaskan pääkaupungissa, nykyisessä Sitkassa, 18. lokakuuta. Se on yhä virallinen juhlapäivä Alaskassa.
Valtavan puolentoista miljoonan neliökilometrin suuruinen alue vaihtoi omistajaa mitättömältä tuntuvasta 7,2 miljoonan dollarin hinnasta, joka on nykyrahassakin vain vajaat 160 miljoonaa dollaria.
Edullisesta hinnasta huolimatta kauppaa arvosteltiin Yhdysvalloissa tuoreeltaan kovin sanoin.
Alaskassa asuneet venäläiset pääosin poistuivat kaupan jälkeen, vaikka heille tarjottiin mahdollisuutta anoa Yhdysvaltain kansalaisuutta. Alaskassa on kuitenkin yhä pieniä venäläisyhteisöjä ja muun muassa kymmenittäin ortodoksikirkkoja sekä jopa pappisseminaari.
Liittovaltion täysivaltainen 49. osavaltio Alaskasta tuli vasta vuonna 1959.
Venäjä ja Yhdysvallat ovat todellakin rajanaapureita: Beringinsalmessa Venäjälle kuuluvalta Iso-Diodemen saarelta Alaskan Pienelle-Diodemelle on matkaa vain muutama kilometri. Valtakunnan rajan lisäksi Beringinsalmessa kulkee kansainvälinen päivämääräraja.