Tutkimus: Äänestäjät hämmentyivät tuplavaaleissa – näin keskustalaiset jakoivat äänensä
Alue- ja kuntavaaleissa noin joka neljäs äänestäjä hajautti äänensä kahdelle eri puolueelle. Yleisimmin äänet jakautuivat SDP:n ja vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden sekä keskustan ja kokoomuksen välillä.
Keskustan äänestäjät antoivat toisen äänensä usein myös SDP:n ehdokkaalle.
Perussuomalaisten ja kokoomuksen äänestäjät olivat uskollisempia omalle puolueelleen, eivätkä juurikaan valinneet ehdokkaita kilpailijoilta.
Tiedot selviävät Tampereen ja Helsingin yliopistojen vaalitutkijoiden Tuplavaalien tulikoe -tutkimuksesta, jonka rahoitti Kunnallisalan kehittämissäätiö.
Keväällä 2025 pidettiin ensimmäiset samanaikaiset alue- ja kuntavaalit, joissa oli paljon uutta äänestäjille. Huomattava osa heistä koki uuden tuplavaaliasetelman hämmentäväksi.
Joka kolmannelle oli jossain määrin vaikea hahmottaa, mitkä vaaliteemat liittyivät kuntavaaleihin ja mitkä aluevaaleihin.
Vielä hieman suuremmalle osuudelle eli 39 prosentille oli jossain määrin hankalaa erottaa myös vaalien kampanjat toisistaan.
Lisäksi joka neljäs ilmoitti vaalien samanaikaisuuden tehneen puoluevalinnasta aikaisempaa monimutkaisempaa. Joka kolmas koki ehdokasvalinnan vaikeutuneen aiemmista vaaleista.
Aluevaalien äänestysprosentti nousi vuoden 2022 ensimmäisistä aluevaaleista osin vuoden 2025 vaalien samanaikaisuuden avittamana. Kritiikki aluevaaleja kohtaan oli tutkimuksen kyselyssä huomattavan suurta verrattuna kuntavaaleihin.
Vajaa puolet (46 prosenttia) katsoo, ettei aluevaalituloksella ole paljoakaan merkitystä hyvinvointialueella harjoitettavaan politiikkaan. Kuntavaalien ja -politiikan osalta näin ajattelee alle kolmannes vastaajista.
Hälyttävää on myös se, että vain noin neljännes, 23 prosenttia, ajattelee hyvinvointialueiden parantavan Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän laatua. Osuus on laskenut vuoden 2022 aluevaaleista.
Kritiikkiä esitetään myös valtionjohdon politiikkalinjauksille: vain noin joka neljäs ajattelee, että hyvinvointialueiden olisi päästävä hallituksen asettamiin säästötavoitteisiin silläkin uhalla, että säästöt johtaisivat merkittäviin palveluiden heikentämisiin.