Tölli vaatii viranomaisille toimintarauhaa tiedusteluvuodon selvittämiseen – “Kansallista turvallisuutta koskevat asiat eivät ole toritavaraa"

Viranomaiset tarvitsevat nyt toimintarauhan Puolustusvoimien tiedustelutoimintaan liittyvän tietovuodon selvittämiseksi, sanoo keskustan kansanedustaja Tapani Tölli.

Tölli johtaa tiedustelulainsäädännön uudistamista pohtivaa parlamentaarista seurantaryhmää.

Tölli korostaa, että medialle on Suomessa turvattu laajat toimintavapaudet ja lähdesuoja, mutta sen rinnalla kulkee vastuu.

– Kun on korkeimman luokan salassapitovelvollisuudesta kyse, salassapitovelvollisuus on hyvin vahva. Tässä mielessä nyt on kyse hyvin vakavasta asiasta.

Töllin mukaan tapaus tulee testaamaan Suomen rikoslain 12. lukua, jossa säädetään maanpetosrikoksista.

– Kahdeksannessa ja seitsemännessä pykälässä säädetään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Oikeusoppineet saavat käydä keskustelua siitä, mitä nämä pykälät tarkoittavat tässä tapauksessa.

Tölli korostaa, että tiettyjen asioiden salaamiselle on olemassa hyvät perusteet

– Kansallista turvallisuutta koskevat asiat eivät ole mitään toritavaraa. Tämän pitäisi olla lähtökohtaisesti selvä kaikille.

Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Esa Mäkinen perustelee lauantaisessa kommentissaan lehden osittain salaisiin asiakirjoihin perustunutta artikkelia sillä, että viestikoekeskukselle ollaan uudessa tiedustelulaissa antamassa merkittäviä uusia valtuuksia.

– Laajoihin valtuuksiin nähden kansalaiset ja kansanedustajat tietävät laitoksesta hyvin vähän. Puolustusvoimat on pyrkinyt salaamaan kaiken tiedon. Ulkopuolisilla ei ole ennen tätä ollut juurikaan mahdollisuutta arvioida, miten toiminta on järjestetty, Mäkinen toteaa.

Tölli ei hyväksy ajatusta siitä, että Suomen tiedustelutoimintaa ei nykyisellään valvottaisi mitenkään.

Hänen mukaansa eduskunnan puolustus- ja ulkoasiainvaliokunta saavat pyytäessään viestikoekeskuksen toimintaan liittyvää tietoa.

– Ei voida sanoa, että viestikoekeskus toimii ilman ohjausta, Tölli toteaa.

Entä pitääkö Tölli ongelmallisena sitä, että joidenkin puheenvuorojen mukaan tiedustelulain puuttuminen tarkoittaa, että tiedustelua suorittavien viranomaisten toiminta ei nykyisellään perustu lakiin?

– Toimintaa tehdään nykyisen lainsäädännön pohjalta. Luotan virkavastuulla toimiviin viranomaisiin, Tölli vastaa.

Töllin mukaan uusi tiedustelulainsäädäntö kuitenkin tarvitaan. Olemassa olevien luonnosten perusteella se tulee selkeyttämään myös tiedustelutoiminnan valvontaa.

– Nykyisin laillisuusvalvontaa hoitavat eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri. Uuden lain myötä Suomeen tulisi myös tiedusteluvaltuutettu, jolla on laajat toimintavaltuudet, jopa niin, että hän voi tarvittaessa keskeyttää operaation, Tölli kertoo.

Töllin mukaan kansalainen voisi tulevaisuudessa esimerkiksi pyytää tiedusteluvaltuutetulta selvityksen, jos uskoo tulleensa valvotuksi.