Toimittajien puolustuksen mukaan HS:n johto päätti Viestikoekeskus-artikkelin julkaisusta ja julkaisu oli perusteltua: "Median tehtävä ei ole miellyttää"
Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-uutisointia koskevassa oikeudenkäynnissä kuultiin keskiviikkona syyttäjien ja puolustuksen asiaesittelyt.
Oikeudenkäynnissä on kyse HS:n 16. joulukuuta 2017 julkaisemasta artikkelista ja sen jälkeen julkaistavaksi aiotusta artikkelikokonaisuudesta, joka koski Puolustusvoimien Viestikoekeskusta. Syyttäjän mukaan artikkelit sisälsivät sotilastiedustelua koskevaa tietoa, joka on Suomen ulkoisen turvallisuuden takia määrätty salassa pidettäväksi.
– Kaikki me olemme tämän rikoksen uhreja, sanoi asiaesittelyssään syyttäjä Anja-Riitta Rinkinen.
Syyttäjät vaativat kolmelle HS:n toimittajalle ehdollisia vankeusrangaistuksia turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja sen yrityksestä. Syyttäjän mukaan syytetyt, kaksi kirjoittajaa ja toisen kirjoittajan esimies ovat rikosvastuussa artikkelista. Hänen mukaansa vastuuta ei poista se, vaikka joku muu olisi viime kädessä päättänyt asiasta.
Rinkinen totesi puheenvuorossaan, että tietyissä tapauksissa myös salassa pidettävän tiedon julkistaminen voi olla yleisen edun mukaista. Tällaisesta tilanteesta ei hänen mukaansa Viestikoekeskus-artikkelin kohdalla ollut kyse.
– Mikään tärkeä syy ei ole oikeuttanut tällaisten tietojen paljastamiseen. Mitään epäkohtaa ei ole paljastettu.
Puolustuksen toinen asianajaja Kai Kotiranta sanoi omassa puheenvuorossaan, että Viestikoekeskus-jutun julkaisupäätöksen on tehnyt lehden toimituksen johto, ei syytteessä olevat toimittajat.
Hänen mukaansa juttu siirrettiin tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi toimituksen johdolle 14. joulukuuta ja se hyväksyttiin ja sen julkaisemisesta päätettiin 15. joulukuuta. Syytetyillä toimittajilla ei Kotirannan mukaan ole ollut mitään tekemistä julkaisuprosessin tai päätöksenteon kanssa.
Kotiranta kritisoi asiaesittelyssään sitä, ettei syyttäjä aio yksilöidä asiakirjoja, joiden sisältämiä turvallisuussalaisuuksia uutisoinnissa väitetään paljastetun. Hänen mukaansa väitteissä on nyt kyse vain Puolustusvoimien esittämistä mielipiteistä.
Kotiranta puolusti Helsingin Sanomien toimintaa. Hänen mukaansa uutisoinnissa on ollut kyse merkittävästä asiasta ja siinä HS on toteuttanut perustehtäväänsä.
– Voi olla, että se ei miellytä kaikkia. Mutta median tehtävä ei ole miellyttää.
Toista syytteessä olevaa jutun kirjoittajaa Tuomo Pietiläistä edustavan asianajajan Timo Ylikantolan mukaan artikkelin tiedot ovat olleet yleistietoa ja saatavilla julkisista lähteistä. Syytteessä tarkoitettuja tietoja on puolustuksen mukaan julkaissut jopa Puolustusvoimat itse.
Puolustus aikoo esittää yhteensä parisataa kirjallista todistetta, muun muassa lehtijuttuja, Puolustusvoimien julkaisuja sekä viranomaisten ohjeita ja tiedotteita, jotka sen mukaan todistavat, että tiedot ovat olleet saatavilla julkisista lähteistä.
Kahta muuta syytettyä edustava Kotiranta sanoi, että julkaistun artikkelin toiseksi kirjoittajaksi merkityn Laura Halmisen rooli artikkelin tekemisessä oli olla Pietiläisen apuna. Hänen mukaansa Halminen lisäsi yli 23 000 merkin pituiseen juttuun kaiken kaikkiaan 160 merkkiä ja poisti siitä 12.
Pietiläisen esimiehenä toimineen Kalle Silfverbergin puolesta Kotiranta totesi muun muassa, että Silfverberg on tiennyt julkaistusta artikkelista, mutta ei ole tehnyt siihen liittyviä päätöksiä.
Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.
