Tilastokeskus: Suomi on taantumassa – alkuvuoden näkymiä synkistivät metsäteollisuuden työtaistelut ja koronan vaikutukset
Suomen kansantalous painui alkuvuonna taantumaan, mutta taloustieteilijät uskovat pahimpien lukujen olevan vasta edessä. Tilastokeskus kertoi perjantaiaamulla, että bruttokansantuote (bkt) on supistunut kaksi vuosineljännestä peräkkäin.
Tammi–maaliskuussa bkt:n kausitasoitettu volyymi pieneni 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Pudotus oli vielä suurempi kuin viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Loka–joulukuussa bkt laski tarkistetun tiedon mukaan 0,6 prosenttia aiempaan neljännekseen verrattuna.
Elinkeinoelämän keskusliiton johtava ekonomisti Sami Pakarinen huomautti tuoreeltaan, että laskusuhdanteessa tiedot tarkentuvat usein alaspäin.
– Suomi on nyt taantumassa ja lasku vain jyrkkenee kuluvalla neljänneksellä. Meillä menee huonommin kuin luulemme, sillä nämäkin tiedot tarkentuvat vielä alaspäin, Pakarinen kirjoitti Twitterissä heti lukujen julkistamisen jälkeen.
Tilastokeskuksen mukaan työpäiväkorjattu bkt pieneni tammi–maaliskuussa 1,1 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Käyvin hinnoin tarkasteltuna työpäiväkorjattu bkt oli 0,1 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.
Koko EU:n alueella bkt:n pudotus oli alkuvuonna vielä suurempi kuin Suomessa. Eurostatin ennakkotietojen mukaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä bkt pieneni 3,3 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna.
Myös Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki arvioi, että tilastotiedoissa pahin notkahdus on vielä näkemättä, koska keväällä monet yritykset sulkivat ovensa koronakriisin vuoksi ja samalla niin yritysten kuin kuluttajien luottamus talouteen romahti. Hänen mukaansa toinen vuosineljännes tulee olemaan surkea myös Suomessa.
Kuoppamäen mukaan luvut viittaavat kuitenkin siihen, että pahimpien skenaarioiden kaltaiselta romahdukselta on ainakin toistaiseksi vältytty. Synkimmissä ennusteissa on puhuttu jopa kaksinumeroisesta supistumisesta koko vuodelle. Hän myös huomauttaa, että muualle Eurooppaan koronakriisi on iskenyt vielä pahemmin.
Kuoppamäen mukaan hallituksen tukitoimet, Euroopan keskuspankin kevyt rahapolitiikka, pankkien lyhennysvapaat ja vuokranantajien armeliaisuus ovat auttaneet välttämään konkurssiaallon ja massatyöttömyyden. Tulevaa varten hän kaipaa hallitukselta tarkennuksia yritystukiohjelmaan sekä talouteen rakenneuudistuksia ja hyvin kohdennettua elvytystä.
– Talouden rakenteet on toistaiseksi onnistuttu pelastamaan korjaamattomilta vaurioilta, Kuoppamäki kertoi tiedotteessa.
– Konsensusennuste Suomen bruttokansantuotteelle on noin 6,5 prosentin supistuminen kuluvana vuonna ja 4,5 prosentin nousu ensi vuonna.
Kymmenen prosentin supistumista tälle vuodelle on esittänyt Handelsbanken. Sen pääekonomisti Timo Hirvonen arvioi, että taloustilanne on edelleen tukala, vaikka vastaajien luottamus talouteen koheni lievästi toukokuussa.
– Kesän iso kysymys on, miten kuluttajat lähtevät liikkeelle, kun talouden poikkeustoimia puretaan, Hirvonen kirjoitti tiedotteessa.
Sekä Hirvonen että Kuoppamäki huomauttavat, että palveluiden avautumisesta huolimatta vientiteollisuuden kurimus jatkuu.
– Palvelut avaavat ovia nyt, mutta teollisuuden osalta tilanne heikkenee tilauskirjojen ohentuessa ja uusien tilauksien virran pysyessä vaatimattomana, Kuoppamäki kirjoitti.
Suomen kansantaloudessa supistui erityisesti metsäteollisuus, jonka arvonlisäyksen volyymi pieneni tammi–maaliskuussa lähes 12 prosenttia edellisestä neljänneksestä.
Vuoden takaiseen verrattuna metsäteollisuuden pudotus oli jopa 18 prosenttia. Asiaan vaikuttivat osaltaan metsäteollisuuden työtaistelut alkuvuonna, Tilastokeskus kertoo.
Danske Bankin Kuoppamäki huomauttaa, että työtaisteluiden ohella metsäteollisuus kärsi huonoista hakkuukeleistä, koska talvi oli maan eteläosissa poikkeuksellisen leuto.
Myös koronapandemia näkyy Tilastokeskuksen mukaan alkuvuoden tilastoissa. Kaikkien palvelualojen volyymi pieneni tasan prosentin verran edellisestä neljänneksestä.
Koronakriisistä kärsivät etenkin liikenne sekä majoitus- ja ravintola-ala. Liikenteessä nähtiin 3,2 prosentin supistuminen viime neljännekseen ja tuplasti suurempi vuoden takaiseen nähden.
Edelliseen neljännekseen verrattuna Suomen vienti supistui 7,4 prosenttia ja tuonti 3,5 prosenttia. Yksityinen kulutus piti pintansa näitä paremmin, sillä se laski vain 0,6 prosenttia. Julkinen kulutus lisääntyi prosentilla.