Tilanteen eskaloituminen Afganistanissa yllätti viranomaiset: Evakuointipäätöksen aika-arvio oli 2–3 viikkoa, mutta ensimmäinen päätös tehtiinkin jo neljän päivän päästä
STT:n saamista asiakirjoista ilmenee, että Talebanin etenemisvauhti yllätti viranomaiset. Vielä maanantaina 9. elokuuta ennakoitiin, että valtioneuvoston päätös tulisi valmistella seuraavien 2–3 viikon kuluessa. Valtioneuvosto teki kuitenkin ensimmäisen evakuointipäätöksen jo perjantaina 13. elokuuta.
Asia selviää STT:n saamista evakuoinnin valmistelukokouksien muistioista. Lisäksi Suomen evakuointilistat ja järjestys muovautuivat lopulliseen muotoonsa vain päivissä.
Yhteensä Suomi teki kolme evakuointipäätöstä, toisen 15. elokuuta ja kolmannen 24. elokuuta. STT sai kahden valmistelukokouksen muistiot, jotka olivat elokuun 9. päivältä ja 11. päivältä.
Ensimmäisessä valmistelukokouksessa oli läsnä sisäministeriö, ulkoministeriö, puolustusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Maahanmuuttovirasto sekä suojelupoliisi. Toinen kokous käytiin samalla kokoonpanolla TEMiä lukuun ottamatta.
Vielä 11. elokuuta ei ollut selvää, miten perhe määriteltäisiin evakuointioperaatiossa. Sisäministeriön näkemys oli tuolloin se, että lähtökohtana on puolisoiden ja alaikäisten lasten sisällyttäminen perheenjäsenten ryhmään, mutta myös muita perusteita tulisi tarkastella.
Ulkoministeriö kuitenkin totesi, että tiedossa oli työntekijöistä riippuvaisia yksittäisiä siirrettäväksi harkittavia henkilöitä, kuten täysi-ikäisiä lapsia.
Lopullisissa evakuointipäätöksissä evakuoitavien työntekijöiden lisäksi evakuoitiin näiden kanssa samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet mukaan lukien täysi-ikäiset naimattomat lapset.
Sisäministeriön erityisasiantuntija Iikka Saunamäki sanoo, että luontevaa oli, että päätöksen määritelmä perheenjäsenille olisi samansuuntainen kuin ulkomaalaislaissa.
– Ulkoministeriö tietenkin lisäksi selvitteli näiden henkilöiden tilanteita. Siellä oli hyvin pieni määrä, puhutaan yhden käden sormilla laskettavasta määrästä, sellaisia tapauksia, että esimerkiksi täysi-ikäinen tytär asui vielä kotona. Siinä kulttuurissa tytär on silloin hyvin riippuvainen perheestä. Tuolloin ei tietenkään ole muuta vaihtoehtoa kuin ottaa tällainen tytär Suomeen, Saunamäki sanoo.
Elokuun 11. päivän muistiossa sisäministeriön alustavan näkemyksen mukaan Suomen osallistuminen Nato-osuuteen jäisi myöhempään vaiheeseen.
Suomi kuitenkin päätti, että se evakuoi jo ensimmäisessä vaiheessa enintään 30 henkilöä, jotka ovat olleet Naton kriisinhallintaoperaation palveluksessa sekä näiden samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet mukaan lukien täysi-ikäiset naimattomat lapset.
Saunamäen mukaan suullisissa keskusteluissa myöhemmin kävi ilmi, että ulkoministeriö oli saanut Natolta pyynnön tukea Naton kriisinhallintajoukkoon kuuluvia.
– Siinä vaiheessa (11. elokuuta) ne (pyynnöt) eivät olleet meille vielä tulleet. Suullisissa keskusteluissa kävi kuitenkin nopeasti ilmi, että heidät on perusteltua ottaa mukaan tähän ensipäätökseen, Saunamäki sanoo.
Muistioissa hahmotellaan paljon sitä, mitkä eri henkilöryhmät otettaisiin evakuointien piiriin. Ensisijaisina nähtiin edustuston nykyiset työntekijät sekä näiden perheenjäsenet. Lisäksi omana ryhmänään muistioiden mukaan tulisi pohdittavaksi entiset työntekijät sekä kriisinhallintaoperaatiossa puolustushallinnon palveluksessa aiemmin olleet henkilöt.
Pohdittavaksi tulisi muistion mukaan myös henkilöryhmiä, joilla on ollut linkki Suomeen työskentelyn kautta, esimerkiksi kehy-hankkeissa työskennelleitä.
Kansalaisjärjestöille työskennelleet eivät kuitenkaan olleet mukana Suomen evakuointilistoilla. Saunamäki sanoo, että rajanveto edellytti huolellista punnintaa. Ensisijaisesti arvioitiin sitä, ketkä ovat uhka-arvion mukaan suurimmassa vaarassa. Lisäksi päätökset oli kyettävä hyvin selkeästi perustelemaan.
– Varmasti on niin, että ihan oikeasti apua tarvitsevia ihmisiä on enemmän kuin evakuoituja. Nämä ovat hankalia rajanvetoja, joita tehdään erilaisten arvioiden pohjalta, Saunamäki sanoo.
Elokuun 9. päivän valmistelukokouksen muistiossa lisäksi todetaan, että median ja poliitikkojen huomio kohdistunee tulkkeihin.
Saunamäen mukaan näin ajateltiin, sillä muualla maailmassa on keskusteltu paljon tulkkien tilanteesta. He identifioituvat Saunamäen mukaan tahona, jonka selkeästi ajatellaan työskentelevän liittoumalle ja heihin kohdistuu siksi uhkaa.
Suomen evakuointilistoille tulkit eivät kuitenkaan päätyneet. Syynä oli Saunamäen mukaan se, että keskusteluissa ilmeni, että puolustusministeriöllä ei ole ollut omia tulkkeja yli kymmeneen vuoteen, vaan he ovat olleet muiden maiden palkkalistoilla.
Afganistanin nopeasti heikentyneen turvallisuustilanteen takia valtioneuvosto päätti 13. elokuuta, että Afganistanissa Suomen, EU:n ja Naton palveluksessa työskennelleitä afganistanilaisia perheineen voidaan ottaa Suomeen ja heille myönnetään oleskelulupa.
Suomeen päätettiin ottaa tuolloin enintään 130 henkilöä mukaan lukien heidän perheensä. Kaksi päivää myöhemmin 15. elokuuta valtioneuvosto päätti nostaa Afganistanista tulijoiden määrän 170 henkilöön.
20. elokuuta presidentti Sauli Niinistö päätti Puolustusvoimien joukon lähettämisestä Kabulin lentokentälle turvaamaan Suomen avustustiimin evakuointitehtävää. Joukko lähti kohti Kabulia samana iltana.
Valtioneuvosto päätti 24. elokuuta, että Afganistanista voidaan ottaa Suomeen aiemmin päätettyjen lisäksi 128 henkilöä, jotka koostuvat Suomen Kabulin suurlähetystön entisistä työntekijöistä ja turva-alan työntekijöistä perheineen. Suomalaiset sotilaat ja ulkoministeriön avustustiimi poistuivat Kabulista 26. elokuuta illalla. Yhteensä Suomi evakuoi Afganistanista noin 330 ihmistä.