Tilanne Kosovon ja Serbian välillä jälleen kiristynyt – asiantuntija ei pidä sotatoimien alkamista todennäköisenä
Kosovon jännitteet ovat kiristyneet viime päivinä maan etnisten serbien mielenosoituksissa ja yhteenotoissa kosovolaispoliisin kanssa. Kosovon viranomaisten mukaan poliiseja tulitettiin myöhään lauantaina useissa kohteissa Serbian rajan lähellä.
Kosovon viranomaiset sijoittivat hiljattain poliiseja serbienemmistöisille alueille maan pääkaupungissa Pristinassa, mikä kiristi tilannetta entisestään. Serbialueet eivät hyväksy Kosovon keskushallintoa.
Kriisin taustalla on pitkäaikaisia kiistoja, joiden perussyynä on se, että Serbia ei edelleenkään tunnusta Kosovon itsenäisyyttä. Lisäksi kiistassa on kyse Kosovon serbiväestön asemasta, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Emma Hakala STT:lle. Yli 90 prosenttia Kosovon asukkaista on albaaneja, mutta maassa on pieni serbivähemmistö.
– Viimeaikaiset levottomuudet Pohjois-Kosovossa johtuvat siitä, että alueella on iso serbivähemmistö, jota Serbia tukee. He ovat olleet hyvin tyytymättömiä siihen, miten heidän edustuksensa Kosovossa on hoidettu, Hakala sanoo.
Viimeisimpänä asiana on hiertänyt kiista rekisterikilvistä, joka ei välttämättä ulkopuoliselta kuulosta isolta.
– Mutta se liittyy siihen, että Serbiassa aiemmin Kosovon rekisterikilvet on täytynyt vaihtaa serbialaisiin rekisterikilpiin, mikä taas siitä, että Serbia ei tunnusta Kosovoa. Kosovo puolestaan otti käytännön käyttöön omalla puolellaan, mitä Serbia ja osa Kosovon serbivähemmistöstä vastusti. Tästä väännettiin EU-tasolla useamman kuukauden ajan, Hakala sanoo.
Ylipäätään maiden välillä dialogia välittävä EU ei ole saanut tilannetta edistettyä, mikä on lisännyt turhautumista osapuolien välillä.
Kosovossa on myös vallassa pääministeri Albin Kurti, joka on korostanut maan itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta.
– Hän on ottanut voimakkaammin kantaa kuin aiemmat pääministerit.
Toisaalta myös Serbian presidentti Aleksandar Vucic on hyötynyt kriisin jatkumisesta,
– Vucic on pystynyt näyttämään omille kansalaisille voimaansa siinä, miten hoitaa tätä kriisiä. Voi olla että matalan tason kriisin jatkuminen on Serbian presidentin intressi.
Hakalan mukaan on huolestuttavaa, että serbiväestön mielenosoituksissa on ammuttu kosovolaisia poliiseja.
Hän ei kuitenkaan usko, että tilanne kärjistyisi aseelliseksi yhteenotoksi.
– Ei ole missään nimessä kummankaan maan intressi, että tulisi aseellista sotaa. Levottomuuksista on vielä pitkä matka siihen, että tulisi valtiotason sotaa.
– Viimeisimmissä uutisissa Serbian turvallisuusneuvoston kokouksesta maan presidentti Vucic sanoi voimakkaasti, että eskalaatiota yritetään välttää. Hän myös kielsi mielenosoittajia esimerkiksi uhkaamasta aseellisesti kosovolaisia poliiseja, Hakala sanoo.
Kosovon pääministeri on BBC:n mukaan pyytänyt Nato-johtoisia rauhanturvajoukkoja avaamaan tiet. Kosovon viranomaiset sijoittivat hiljattain poliiseja serbienemmistöisille alueille maan pääkaupungissa Pristinassa, mikä kiristi tilannetta entisestään. Serbialueet eivät hyväksy Kosovon keskushallintoa.
Serbian presidentti taas kertoi kysyneensä Natolta lupaa sijoittaa Serbian sotilas- ja poliisijoukkoja Pohjois-Kosovoon. Presidentti kuitenkin totesi samaan hengenvetoon, että ei pidä todennäköisenä Naton suostumista asiaan.
– Kuulostaa vähän siltä, että hän haluaa osoittaa, miten vakavasti Serbia ottaa kriisin. Mutta samalla Vucic katsoo, että ei ole mitään oikeaa riskiä, että Nato sinne joukkoja veisi. Hän tietää, että Nato ei asiaan todennäköisesti suostu, Hakala sanoo.