Tiilikainen HS:ssa: Koko maailman maatalous on häviäjä ilmastonmuutoksessa

Entinen maa- ja metsätalousministeri, nykyinen ympäristö-, energia- ja asuntoministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) toteaa Helsingin Sanomien lauantaisessa haastattelussa, että ilmastonmuutos koituu koko maailman maataloudelle häviöksi.

– Katsotaan vaikka tätä kesää. Meillä on poikkeuksellinen muutaman viikon helle ja kuivuus, ja sitten saattaa rävähtää päälle sata milliä vettä. Sääilmiöiden äärevöityminen on kaikkialla uhka maataloudelle, Tiilikainen sanoo Helsingin Sanomille.

Maatalous itsessään, erityisesti eläintuotanto, on yksi kasvihuonepäästöjen tuottaja ja siten ilmastonmuutoksen edistäjä.

Tiilikainen pitää huolestuttavana maailmanlaajuista lihankulutuksen kasvua. Suomalaisetkin syövät hänen mukaansa liikaa lihaa jo terveytensä kannalta.

Ministeri ei kuitenkaan halua lähteä mestaroimaan kenenkään ruokatottumuksia, vaikka toteaakin, että kaikkien kannattaisi lisätä kasviksia lautaselleen.

Hän ei täysin tyrmää ruoantuotannon haittaveroa.

– Periaatteena pitää olla, että ympäristöhaittoja verotetaan kuten vaikkapa energiantuotannossa, hän sanoo.

Lopputuotteiden verottamisen sijaan Tiilikainen ohjaisi kuitenkin ennemmin tuotannontekijöiden kustannuksia, kuten lannoitteita tai energiaa.

Tällä vaalikaudella on ympäristöministeriössä tartuttu rivakasti vesiensuojeluun. Jo aiemmin myönnettiin 30 miljoonaa euroa lisärahoitusta ravinteiden kierrätyksen ohjelmaan.

Kipsin ja kuitulietteen avulla on tutkimuksen mukaan saatu pienennettyä meren fosforikuormitusta jopa 50 prosentilla. Tämän menetelmän käyttöä pyritään lisäämään.

– Kipsikäsittelyä halutaan laajentaa nimenomaan sellaisille pelloille, joiden valuma-alue johtaa suoraan mereen, Tiilikainen kertoo.

Hän on antanut ministeriölleen tehtäväksi laatia tehostetun vesistönsuojeluohjelman, jonka avulla pyrittäisiin nopeasti parantamaan vesiensuojelua. Rahaa siihen on tarkoitus löytää syksyn budjettiriihessä.

Tiilikainen toivoo myös muiden Itämeren valtioiden suhtautuvan jatkossa vakavammin vesiensuojeluun. Venäjällä on hänen mukaansa jo mentykin eteenpäin. Pietarin jätevedenpuhdistamo on tästä yksi esimerkki.

Vaaroja riittää silti edelleen. Ministeri nostaa esiin Krasnyi borin ongelmajätekaatopaikan, jonka haittojen analysointiin ja niiden neutraloinnin suunnittelemiseen on Venäjällä viimein tartuttu.

Toisena esimerkkinä Tiilikainen mainitsee Itämeren pohjaan vuosikymmenten saatossa uponneet, öljyä sisältävät alukset. Niitä on Suomenkin rannikon läheisyydessä noin tuhat.

Syksyn budjettiriihessä ministeri haluaa saada rahoitus myös näiden hylkyjen puhdistamiseen.

– Sopiva aika aloittaa olisi nyt, sillä hylkyjen kunto heikkenee ajan saatossa. Kun hanke saadaan vähitellen alulle, osaaminen kehittyy entisestään, ja sitä tarvitaan myös ympäri Itämerta, Tiilikainen sanoo.