Tiedusteluvalvontavaltuutettu kiistää patistelleensa sisäministeriötä Matti Saarelaisen tapauksen selvittelyyn: "Ministeriö otti itse yhteyttä"

Tiedusteluvalvontavaltuutettu Kimmo Hakonen kiistää tulkinnan, että hän olisi patistellut sisäministeriön yksikköä tekemään Matti Saarelaista koskeneen selvityspyynnön suojelupoliisille (supo).

Sisäministeriö pyysi viime viikolla supolta Saarelaiseen liittyvää selvitystä. Sunnuntaina Helsingin Sanomat kertoi, että lehden tietojen mukaan Hakonen ”auttoi ministeriön kansallisen turvallisuuden yksikköä ymmärtämään, että pyyntö on syytä lähettää”.

Yksikköä johtaa Petri Knape, joka on virkavapaalla suposta. HS:n mukaan apulaisoikeuskanslerin vuoden 2021 linjauksen jälkeen Knape ei ole saanut osallistua supon tarkastamiseen, joten selvityspyynnön teki Knapen alainen.

Kimmo Hakonen kertoo STT:lle, että sisäministeriö otti tammikuun alkupuolella häneen yhteyttä, koska se harkitsi selvityksen käynnistämistä Saarelaisesta. Hakosen mielestä HS:n jutussaan käyttämä muotoilu kalskahtaa erikoiselta. Hänellä ei sanojensa mukaan ole ollut sellaista käsitystä, että ministeriössä ei olisi ymmärretty selvityspyynnön tarvetta tai haluttu edistää asiaa.

–  Ei missään nimessä semmoista kuvaa minulle ainakaan syntynyt, Hakonen sanoo.

Sisäministeriö on pyytänyt supolta esimerkiksi Saarelaista koskevia henkilöstöhallinnon asiakirjoja ja tietoa siitä, onko supo laatinut Saarelaisesta turvallisuusselvityksen hänen palatessaan supoon. Selvityspyyntö liittyy epäselvyyksiin, jotka koskevat muun muassa Saarelaisen paluuta supoon hänen jouduttuaan lähtemään muista tehtävistä.

Kimmo Hakonen korostaa, että sisäministeriön kansallisen turvallisuuden yksikkö otti häneen itse yhteyttä asiasta.

–  Sisäministeriö otti yhteyttä ja kertoi, että he pohtivat pitäisikö heidän käynnistää tällainen selvitys, Hakonen sanoo.

–  He halusivat varmistaa, onko tiedusteluvalvontavaltuutetulla käynnissä tai käynnistymässä jotain.

Hakosen mukaan keskustelussa päädyttiin siihen, että asia kuuluu enemmän ministeriön tontille. Hänen mukaansa on normaali menettely varmistaa supoa koskevissa asioissa, etteivät viranomaiset tee päällekkäistä työtä.

–  Kun he kuulivat, että tiedusteluvalvontavaltuutetulla ei ole käynnissä eikä käynnistymässä mitään selvitystä, niin varmaan se toki vaikutti heidän arvioonsa. Mutta ei mistään semmoisesta ollut kysymys, etteivätkö he itse olisi ymmärtäneet. Olisivat varmaan sen joka tapauksessa sitten käynnistäneet, Hakonen sanoo.

STT ei sunnuntaina tavoittanut selvityspyynnön lähettänyttä hallitusneuvosta, jonka kanssa Hakonen kertoi keskustelleensa asiasta.

Hakonen sanoo ottaneensa myöhemmin ministeriöön yhteyttä ja pyytäneensä supolta tulevia tietoja myös omaan käyttöönsä. Muuta keskustelua asiasta ei hänen mukaansa käyty.

Myös eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta on pyytänyt sisäministeriöltä selvitystä Saarelaisen tapauksesta. Valiokunnan puheenjohtaja Mika Kari (sd.) ei osaa sanoa, päättikö ministeriö vaatia supolta selvitystä valiokunnan tietopyynnöstä riippumatta vai vaikuttiko valiokunnan pyyntö asiaan.

–  Ministeriön selvityspyyntö on voinut lähteä hyvinkin samoihin aikoihin. Sekin on mahdollista, että se olisi lähtenyt aikaisemmin, Kari arvioi STT:lle.

Karin mukaan myöskään hänellä ei ole sellaista käsitystä, että ministeriötä olisi pitänyt patistella asian selvittämiseen.

–  Minulla ei ole minkäänlaista tietoa siitä, että ministeriö olisi jotenkin vastentahtoisesti lähtenyt tätä selvittämään. Päinvastoin yhteistyö valiokunnan ja ministeriön välillä on ollut tiivistä ja hyvää, Kari sanoo.

–  Itselläni on käsitys, että myös ministeriö on ollut tässä aktiivinen.

Karin mukaan valiokunnan luottamus supoon on edelleen vahva ja on tärkeää, että supon esimiesporras eli sisäministeriö arvioi nyt tapauksen. Hän ei kommentoi tarkemmin, millaisia toimia toivoisi sisäministeriöltä asian selvittämisessä.

Viime vuonna suposta eläköitynyt Saarelainen on kahdesti palannut supoon vähin äänin pesteiltä Ulkomaalaisvirastosta ja Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen (HybridCoE) johdosta. Taustat lähdöille ovat selvinneet vasta hiljattain.

Osaamiskeskuksen johtokunnan puheenjohtaja Jori Arvonen on kertonut STT:lle, että Saarelaisen lähdön syynä oli keskuksen henkilökuntaan kohdistunut seksuaalinen häirintä. Iltalehti puolestaan kertoi, että 2004 Saarelainen lähti Ulkomaalaisvirastosta eli nykyisestä Maahanmuuttovirastosta, koska silloinen sisäministeri Kari Rajamäki (sd.) vaati häntä eroamaan.

Rajamäki kertoi STT:lle ilmoittaneensa tuolloin Saarelaiselle, ettei tämä enää nauti ministerin luottamusta. Rajamäen mukaan taustalla oli Saarelaisen alaisen lahjusrikostuomio.

Lisäksi Saarelaisen nimi on ollut esillä julkisuudessa, sillä hänellä on mahdollisesti ollut osuus Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluvan Gennadi Timtshenkon kansalaisuushakemuksen käsittelyssä.

Sisäministeriö on selvityspyynnössään halunnut supolta kaikki Saarelaista koskevat henkilöstöhallinnon asiakirjat 1.1.2003–31.1.2023 väliseltä ajalta. Lisäksi ministeriö haluaa tiedon siitä, onko supo tehnyt Saarelaisesta turvallisuusselvityksen tämän palatessa supoon.

Lisäksi ministeriö haluaa tietää, onko Saarelaisella jonkinlainen konsulttisopimus tai muunlainen sidos supoon eläköitymisen jälkeen.