Ex-pääministeri Esko Aho: Hopeatalous on täysin käyttämätön mahdollisuus

Ex-pääministeri Esko Ahon mukaan maailmantaloudessa on meneillään kolme isoa murrosta, joista käsin Suomen talouskasvu on rakennettava.

Niistä ensimmäiseksi hän nostaa esille vihreyden, joka ei hänen mukaansa ole ”mitään näpertelyä, vaan ison teollisen murroksen tekemistä”. Ahon mukaan yritysjohtajien pitää uskaltaa käydä tästä julkista keskustelua yleistä mielipidettä vastaan. 

− Se vain on valitettava tosiasia, että meillä on paljon niitä, jotka vihreyden nimissä toimivat tavalla, joka tuhoaa Suomen talouden kasvumahdollisuuksia, Aho sanoi puhuessaan keskustan eduskuntaryhmän järjestämässä Kasvupäivässä Kokkolassa perjantaina. 

– Sellainen vihreys ei vain yksinkertaisesti toimi, eikä se myöskään pelasta ympäristöä.

Toinen muutos on digitaalisuus, etenkin tekoäly, jossa on Ahon mukaan suunnattomia mahdollisuuksia. Hänen mukaansa tekoälyä ei pidä pelätä, mutta sitä pitää osata käyttää hyväksi taitavasti. 

− Digitaalisuuden suurin ongelma ei ole teknologia, vaan käyttäjien kyvykkyys ottaa hyöty teknologiasta. Unohtakaa sellainen ajatus, että teknologia liimataan olemassa olevan päälle. Siitä ei koskaan seuraa mitään hyvää, muuta kuin lisää kustannuksia. 

Esimerkkinä tästä Aho pitää Suomen terveydenhuoltojärjestelmää: kun sitä ei ole kyetty muuttamaan riittävästi, teknologian hyödyt ovat jääneet vajavaisiksi. 

Kolmas keskeinen murros, joka Ahon mukaan on Suomessa ymmärretty todella huonosti, on väestön ikääntymisestä johtuva taloudellinen muutos.

− Kiinassa syntyi vuonna 2016 noin 18 miljoonaa lasta, viime vuonna yhdeksän miljoonaa. Tänä vuonna voi olla, että luku alkaa seitsemällä. Se tarkoittaa sitä, että Kiinan väestö, joka on nyt 1,4 miljardia, on vuosisadan vaihteessa 700 miljoonaa. Se on aivan järkyttävä muutos, Aho sanoo. 

Aho käyttää tästä murroksesta termiä silver economy, hopeatalous. Hänen mukaansa kyse on täysin käyttämättömästä mahdollisuudesta. 

− Se, että meillä ovat olleet ennen asiat toisella tavalla, johtuu yksinkertaisesti siitä, että meidän väestörakenteemme oli niin täydellisesti erilainen. Minä synnyin vuonna 1954, ja silloin Suomessa oli 2500 yli 85-vuotiasta. Kun täytän 85 vuotta, meitä tulee olemaan 340 000. 

Ahon mukaan tämä murros synnyttää valtavat mahdollisuudet tuottaa erilaisia palveluja. Hän käyttää slogania “silver is the next green” − hopea on uusi vihreä. 

− Me tarvitsemme suuria muutoksia talouden rakenteessa voidaksemme sen kohdata. Ihan samalla tavalla kuin me olemme joutuneet ymmärtämään, minkä kaiken täytyy muuttua, jotta vihreämpään yhteiskuntaan voidaan siirtyä, niin aivan samalla tavalla tulee käymään tämän silver economyn kanssa. 

Neljäs murros Ahon listassa on geopolitiikka. 

− Varsinkin isoissa yrityksissä Suomessa lyötiin pahasti laimin ymmärrys siitä, että maailmaan vaikuttavat isot kansainväliset päätökset, hän sanoo.

Aho on huolissaan etenkin nousevista tulleista ja kauppasodan mahdollisuudesta.  

− Uskallan sanoa, että meidän pitää varautua aika huonoihin aikoihin. Maailma tulee olemaan meidän kannaltamme hankalassa asennossa. 

Pääministerikautensa jälkeen lukuisissa eri konsulttitehtävissä toiminut Aho toimii tätä nykyä hallituksen puheenjohtajana suomalaisten suuryritysten omistamassa China Officessa, joka pyrkii edistämään yritysten liiketoimintamahdollisuuksia Kiinassa.   

Kasvustrategioita pohtiville yrityksille Aho antaa ohjeeksi, että menestystarinat pitää luoda itse. Hän käyttää esimerkkeinä Ponssen tarinan luonutta Einari Vidgréniä ja Kittilän-lentoja visioinutta Aarne Nikkaa. 

− Kukaan ei tullut antamaan heille kasvun tarinaa, vaan se piti luoda itse kyseenalaistamalla jo olemassa oleva ja luomalla sen jälkeen oma konsepti. Ponssen tarina alkoi kyseenalaistamisesta, Kittilän tarina alkoi siitä, ja hyvin moni muukin suomalainen teollinen menestystarina on alkanut siitä.  

− Sellaisen ajatuksen, että kasvu tulee kaiken hyvän päälle, voi unohtaa. Kasvu tulee vain, jos ja kun pystytään irrottautumaan jostakin vanhasta ja luomaan jotakin uutta.