Tutkijaupseeri: Tiedot Ukrainan motittamista venäläisjoukoista ovat epävarmoja – "Jos isompaa saarrostusta olisi saatu aikaan, varmaan olisi näyttävämmin tultu ulos"
Asiantuntija toppuuttelee julkisuudessa esitettyjä arvioita ukrainalaisten toteuttamasta venäläisjoukkojen laajasta motista. Taistelut ovat jatkuneet kiivaina Kiovan länsipuolella, ja ukrainalaisjoukkojen kerrotaan pyrkivän saartamaan Venäjän joukkoja.
Tutkijaupseeri Antti Pihlajamaa Maanpuolustuskorkeakoulusta sanoo, että paljon huomiota saanut kysymys mahdollisesta motittamisesta perustuu epävarmoihin tietoihin, jotka ovat varsin pitkälti yksittäisiä sosiaalisen median päivityksiä tai vastaavia.
Vahvistettuja tietoja mahdollisesta merkittävämmästä motittamisesta ei ole.
– Jos siellä jotakin todellista isompaa saarrostusta olisi saatu aikaan, kyllä varmaan olisi näyttävämmin tultu ulos, ja siitä olisi enemmän tietoa käytössä. — Ainakaan laajamittaista mottia ei pysty vahvistamaan tällä hetkellä.
Pihlajamaan mukaan todennäköisempää olisi, että Ukraina on toteuttanut Kiovan länsipuolella vastahyökkäyksiä ja että se on pystynyt häiritsemään venäläisten huoltoyhteyksiä. Kyse olisi näin ollen ennemminkin paikallisista saarrostuksista.
Pihlajamaan mukaan on selvää, että jos mottiin haluttaisiin tuhansia venäläisiä, pitäisi merkittävä joukko ukrainalaisia pystyä irrottamaan tällaiseen operaatioon Kiovan länsipuolen taisteluista.
Ukrainalaisten pitäisi ryhmittyä koordinoidusti eri suuntiin samaan aikaan, jotta venäläiset eivät pääsisi pakenemaan motin tieltä. Samalla venäläiset yrittäisivät kaikin tavoin häiritä ukrainalaisten pyrkimyksiä.
– Sanoisin, että aika haastava operaatio näin isommassa mittakaavassa olisi toteuttaa.
Uutistoimisto AP on julkistanut Naton kertomia arvioita, joiden mukaan 7 000–15 000 venäläissotilasta olisi kuollut Venäjän hyökättyä Ukrainaan kuukausi sitten.
Kaikkiaan Venäjän tappioluvut liikkuvat Naton arvioissa 30 000:n ja 40 000:n välillä. Tällöin on laskettu mukaan muun muassa haavoittuneita ja vangittuja venäläisiä.
Venäjä itse ei ole ilmoittanut tappioluvuistaan mitään sitten maaliskuun alun, jolloin se kertoi huomattavan pienistä määristä.
Tutkijaupseeri Pihlajamaa huomauttaa, että läntisissäkin arvioissa vaihteluväli on verraten suurta, joten lukuihin tulee suhtautua varoen.
– Emme myöskään tiedä tarkkaan, mikä venäläisten kokonaisvoima (sodan) alussa oli. Siinäkin arviossa oli huomattavia, sanotaanko kymmenientuhansien sotilaiden vaihteluita, sillä luku taisi liikkua 150 000:n ja 200 000:n välissä.
Pelkät luvut eivät kerro, miten tappiot ovat kohdistuneet. Joitain osia joukoista on saatettu tuhota pahoin, kun taas toiset ovat voineet säilyä lähes tappiotta.
– Jos siellä on kokonaisia tuoreita joukkoja, joita voitaisiin vielä jossain käyttää, voi se olla Venäjän kannalta eduksi verrattuna siihen tilanteeseen, että siellä olisi kaikista joukoista paras terä tylsytetty.
Mediassa on raportoitu korkeiden venäläisten upseerien, jopa useiden kenraalien kuolemista Ukrainan sotatoimissa. Venäjä ei ole vahvistanut mitään näistä tiedoista.
Maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori Antti Paronen on Twitterissä pohtinut syitä tapahtumiin.
Paronen huomauttaa ensinnäkin, että Venäjän hyökkäys ei ole edennyt suunnitellusti ja tämä aiheuttaa painetta korkealle upseeristolle johtaa taisteluiden kriittisiä vaiheita joukkojen lähellä.
– Tämä luonnollisesti nostaa kuoleman vaaraa, Paronen kirjoittaa.
Korkeiden upseerien kuolemat kertovat myös ukrainalaisten kyvystä tunnistaa ja tuhota vihollisen keskeisiä johtajia.
– Komentokeskeisessä sotilashierarkiassa yhdessä logististen haasteiden kanssa tällä on merkittäviä seurauksia hyökkäyksen etenemiselle, Paronen jatkaa.
Pihlajamaan mukaan johtamisen ongelmat heijastuvat läpi organisaation, etenkin kun venäläisten ”erikoisoperaatio” ei ole sujunut heidän kannaltaan toivotusti.
Venäjällä ei perinteisesti ole korostettu alemman upseeriston aloite- ja toimeenpanokykyä, hän huomauttaa.
– Se on aika kaavamaista tämä toimeenpano heidän ajattelussaan.
Tästä voi seurata, että korkea-arvoisetkin upseerit joutuvat lähelle etulinjaa johtamaan.
– Ei se kuulosta optimaaliselta, että joutuu olemaan niin lähellä, että joutuu alttiiksi ukrainalaisten tulenkäytölle.
