THL:n Salminen näkee epäsuhdan siinä, että terasseilla saa hummata, mutta tapahtumia ei voi järjestää – "Eihän tuo ihan suhteessa ole kohdallaan"

Koronarajoitukset

Tapahtuma- ja ravintolarajoitusten epäsuhta ei ole perusteltavissa terveysturvallisuudella, ongelma on lainsäädännössä.

Näin katsoo johtaja Mika Salminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Rajoituksia ovat arvostelleet epätasa-arvoisiksi paitsi tapahtuma-alan toimijat ja yleisö, myös monet ministerit näin kuntavaalien alla.

Nykyiset kokoontumisrajoitukset tekevät kulttuuri- ja urheilutapahtumien järjestämisen sekä esimerkiksi elokuvateattereiden ja teattereiden avaamisen käytännössä mahdottomaksi niillä alueilla, joilla tautitilanne on pahin. Samaan aikaan ravintoloiden terasseille saa kokoontua väkeä sankoin joukoin.

Salmisen mukaan tämä johtuu puhtaasti siitä, miten lainsäädäntö on teknisesti rakennettu.

–  Jos THL saisi tässä ihan vapaasti sanoa mitä tykkää, eihän tuo tietenkään ihan suhteessa ole kohdallaan. Ongelma on se, että ravintoloita koskee tietty lainsäädäntö ja näitä muita toimijoita toisenlainen. Alueellisesti ei ole mahdollista tehdä niitä ratkaisuja ihan samalla perusteella. Ei se nyt hirveän hyvä ole, että tässä tällainen epäsuhta on, jos sanon ihan suoraan, Salminen sanoi THL:n ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tiedotustilaisuudessa torstaina.

STM valmistelee parhaillaan toimintasuunnitelman eli niin sanotun hybridistrategian päivitystä kesän tapahtumien osalta. Asiaa on käyty ministerien kesken läpi, ja sen pitäisi olla valtioneuvoston istunnossa ensi tai sitä seuraavalla viikolla.

Hallituspuolueissa on ollut erilaisia näkemyksiä siitä, millä laajuudella tapahtumia voisi avata myös leviämisalueilla, joilla tautitilanne on pahin.

Muun muassa Helsingin Sanomien näkemän virkamiesten valmisteleman luonnoksen mukaan asiakasmäärärajoitukset poistuisivat kokonaan perustason alueilta ja myös leviämisvaiheen alueilla rajoituksia höllennettäisiin vähän.

STM:n strategiajohtaja Liisa Maria Voipio-Pulkki tunnistaa järjestelmän ongelmat.

–  Olemme hallitsemassa pandemiaa sellaisella järjestelmällä, joka ei ole rakennettu täysin optimaaliseksi tämäntyyppisten yleisvaarallisten tartuntatautien varalta. Tästä me opimme, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.

Hallituksen koronarajoitusten purkusuunnitelman eli niin sanotun exit-strategian ajatus oli, että kaikkialla Suomessa voitaisiin avata tapahtumia kesäkuussa, jos tautitilanne sallii.

Edellytyksenä on ollut, että uusia koronatartuntoja diagnosoidaan alueella korkeintaan 50 kappaletta 100  000:ta asukasta kohden kahden viikon aikana ja tartuntaketjut ovat hallinnassa.

Leviämisvaiheessa olivat torstaina Helsinki ja Uusimaa, Päijät-Häme, Kanta-Häme, Varsinais-Suomi ja Keski-Pohjanmaa. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ilmaantuvuusluku viimeisten kahden viikon ajalta on hieman alle 81 sataatuhatta asukasta kohden.

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmän torstaina antaman suosituksen mukaan kesäkuun ensimmäisestä päivästä lähtien sisätiloissa saisi kokoontua kymmenen ihmistä ja ulkotiloissa 50 ihmistä, jos kahden metrin turvaväli pystytään takaamaan henkilöiden ja seurueiden välillä.

Toiveissa olisi avata kesäkuun alussa myös museoita, kirjastoja ja uimahalleja, jos tilanne ei pahene.

STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhilan mukaan hybridistrategian sisältökysymyksiin liittyen olennaista on myös eduskunnan käsittelyssä olevat tartuntatautilain määräaikaiset jatkot ja niiden voimaantulo.

Hallituksen esityksessä on kyse siitä, että tartuntatautilain määräaikaisia koronapykäliä jatketaan vuoden loppuun niin, että lainsäädäntökehikko on olemassa, jos tarve vaatii.

Esityksessä ehdotetaan myös, että ulkotilaisuuksien osalta kahden metrin etäisyysvaatimus poistuu.

–  Itse edustan sitä kantaa, että tässä yhteydessä pitäisi myös sisätilojen osalta siirtyä yhden metrin etäisyyksiin, sillä muuten me jatkamme linjaa, joka käytännössä tekee täysin mahdottomaksi vaikkapa konserttien tai kulttuuritilaisuuksien järjestämisen, sanoo sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.).

Hän kertoi kantansa aiemmin myös Helsingin Sanomille.

Lohi uskoo, että tapahtumat pystyttäisiin järjestämään terveysturvallisesti, kunhan hygieniasta huolehditaan, maskia pidetään ja tapahtumassa olisi istumapaikkavelvoite.

–  Tämä on meillä parhaillaan työn alla, ja ensi viikolla pitäisi saada mietintö ulos.

Suurin osa Suomen sairaanhoitopiireistä on jo pitkään ollut perustasolla eli tartuntojen ilmaantuvuus niissä on alhainen.

Joillakin alueilla on avattu elokuvateattereita ja teattereita. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa tulevat ennen viikonloppua voimaan rajoitukset, jotka mahdollistavat yli 50 henkilön yleisötapahtumat, kunhan muun muassa turvavälit pystytään pitämään vähintään kahdessa metrissä noudattamalla THL:n ja opetus- ja kulttuuriministeriön turvaohjetta.

–  Tämä mahdollistaa esimerkiksi Kuusamon polkujuoksun toukokuun lopussa. Siinä on yleensä useampi tuhat osallistujaa, mutta jos he voivat käytännössä välttää lähikontaktit, se pystytään järjestämään, sanoo Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Terttu Savolainen.

Savolaisen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla oltiin jo huhtikuussa perustasolla, mutta Oulussa sairaaloiden tartuntaryppäät pahensivat tilanteen nopeasti. Siksi Oulun kaupunki päätti viikoksi pudottaa kokoontumiset kymmeneen henkilöön, mutta nyt Oulukin on taas perustasolla.

Pohjois-Pohjanmaalla on noudatettu 20 henkilön kokoontumisrajoituksia viimeiset kaksi viikkoa.

Savolainen pitää hyvänä, että kaupungit ja kunnat voivat tehdä omia täsmäpäätöksiä rajoitusten tiukentamisesta, jos sille on tarvetta.

–  Toiveita on urheilujärjestöillä ja muilla ollut nopeammasta avaamisesta, mutta emme me voi tehdä rajumpia päätöksiä kuin mitä on tehty. Nämä ovat olleet perusteltuja. Päätökset valmistellaan huolellisesti ja niiden pitää olla oikeudellisesti kestäviä.

Hänen mielestään tulevaisuudessa voisi olla enemmän variaatiota erilaisten yleisötilaisuuksien välillä, koska tapahtumat ovat erilaisia.

–  Kyllä kai tartuntavaara on ihan erilainen jossain urheilukatsomossa, jossa huudetaan ja hurrataan kuin toisaalla, jossa ollaan hiljaa.

Savolaisen mielestä hybridistrategia on kuitenkin Suomen menestystarina.

–  Täällä Pohjois-Suomessa olemme sitä mieltä, että hybridistrategia, jossa alueet ovat tehneet tietyissä rajoissa päätöksiä on toiminut loistavasti epidemian hallinnan näkökulmasta ja sopii Suomeen ja suomalaiseen mentaliteettiin.