THL: Sote-alueet tarvitsevat enemmän aikaa taloutensa tasapainottamiseen – Ongelma ei kuitenkaan johdu hyvinvointialuemallista
Hyvinvointialueet pystyvät turvaamaan pääosin asukkaidensa tarvetta vastaavat lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut, mutta alueiden taloudellinen tilanne jatkuu paikoin vaikeana. Asia selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä arviosta.
Muun muassa perusterveydenhuoltoon pääsy ja perustason mielenterveyspalvelujen saatavuus on parantunut.
THL:n mukaan hyvinvointialueet ovat pystyneet turvaamaan palvelut huolimatta alueiden toimintaa ja taloutta tasapainottavista muutosohjelmista. Muutosohjelmilla tarkoitetaan sopeutustoimenpiteitä, joilla alueet pyrkivät saamaan taloutensa tasapainoon vuoden 2026 loppuun mennessä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi vuosittain sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä valtakunnallisesti, yhteistyöalueittain ja hyvinvointialueittain. Arvioitaviin alueisiin kuuluu 21 hyvinvointialuetta, Helsingin kaupunki ja Hus-yhtymä.
Perusterveydenhuollossa hoitoonpääsyä on parantanut erityisesti digitaalisten palvelujen kehittäminen ja moniammatillisten tiimien käytön lisääminen.
Moniammatillisten tiimien avulla pyritään lisäämään eri ammattiryhmien, kuten sairaanhoitajien tai fysioterapeuttien välistä yhteistyötä potilaan hoidossa.
– Kyllähän nämä digitaaliset palvelukanavat on nyt kaikilla hyvinvointialueilla otettu vahvasti käyttöön tai ollaan viimeistään ottamassa käyttöön, on chattia ja sähköistä oirearviointia, THL:n palvelujärjestelmäjohtaja Anu Niemi kertoo STT:lle.
Niemen mukaan vastaavia palveluja on ollut käytössä yksityisellä sektorilla jo pitkään ja nyt tavoitteena on ottaa hyväksi todettuja työkaluja käyttöön myös julkisella puolella.
– Fyysiset palvelut rauhoitetaan sitten enemmän sellaisten asiakkaiden tarpeisiin, jotka eivät digitaalisia palveluita pysty käyttämään. Digitaalisten palveluiden käyttöön tarvitaan myös opastusta, osa alueista on tällaista toimintaa ryhtynyt toteuttamaankin.
Niemi korostaa, että digitaalinen palvelu on vain yksi palvelumuoto muiden joukossa.
– Ne eivät paranna tilannetta automaattisesti, vaan se vaatii koko systeemin huomioimisen. Niihin ei pidä suhtautua irrallisena palikkana.
THL:n mukaan myös ammattihenkilöstöä on edelleen monin paikoin liian vähän. Hankalin tilanne on hyvinvointialueiden reuna-alueilla ja pienimmillä paikkakunnilla.
Niemen mukaan eläköityminen vaikeuttaa henkilöstötilannetta entisestään.
– Siellä, missä eläköityminen on kaikkein nopeinta, on myös tulevaisuudessa vaikein tilanne henkilöstön osalta.
Kevan ennusteen mukaan valtakunnallisesti yli neljännes hyvinvointialueiden henkilöstöstä siirtyy vanhuuseläkkeelle tai täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Suhteellisesti eniten henkilöstöä eläköityy Lapissa ja Kainuussa sekä Vantaalla ja Keravalla ja Keski-Pohjanmaalla.
Henkilöstötilanne on kuitenkin myös parantunut, esimerkiksi Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Länsi-Uudellamaalla sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueilla.
Alueet tarvitsevat taloutensa tasapainottamiseen enemmän aikaa, THL:n raportissa todetaan.
– On selvästi nähtävissä, että jos toteutamme alijäämän kattamisen, kuten valtionvarainministeriö odottaa, niin se rahamäärä ei kerta kaikkiaan riitä tuottamaan kaikkia palveluja kaikilla hyvinvointialueilla, Niemi sanoo.
Poikkeuksen muodostaa Helsingin kaupunki, jolle ei ole kertymässä katettavaa alijäämää viime ja kuluvalta vuodelta.
– Heillä tilanne näyttäytyy tässä kohtaa positiivisena, mutta täytyy muistaa, että myös Helsingillä talous on heikentynyt viime vuodesta, THL:n erityisasiantuntija Jutta Nieminen sanoo STT:lle.
Tilanne on Niemisen mukaan keskimääräistä parempi myös Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Länsi-Uudellamaalla.
Vaikein tilanne on puolestaan niillä kuudella alueella, jotka valtiovarainministeriö on ottanut tiukempaan ohjaukseen. Nämä ovat Lappi, Keski-Suomi, Kanta-Häme, Satakunta, Itä-Uusimaa ja Vantaa-Kerava.
Usein alueiden taloudellisista ongelmista kritisoidaan itse hyvinvointialuerakennelmaa.
Talouden alijäämä olisi haasteena myös ilman hyvinvointialueita, Niemi huomauttaa.
– Jos oltaisiin edelleen vanhassa kuntapohjaisessa mallissa, niin olisi vielä vähemmän kyetty tekemään yhtenäistä työtä ja erot olisivat ehkä vielä suuremmat yhdenkin hyvinvointialueen sisällä, Niemi toteaa.
Hyvinvointialueet ovat olleet toiminnassa vasta vajaat kaksi vuotta, Niemi muistuttaa.
Niemen mukaan hyvinvointialueet ovat viestineet THL:lle, että alueilla on kehitetty onnistuneesti esimerkiksi matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluja.
– Hyvinvointialueet toivovat, että myös hyvistä asioista puhuttaisiin. Voi käydä myös niin, että osa kansalaisista jättää käyttämättä palveluja ajatellen, että ei siellä kuitenkaan mitään ole tarjolla, Niemi pohtii.