Terrori-iskut houkuttavat muitakin joukkosurmaajia liikkeelle Euroopassa
Viimeaikaiset iskut Euroopan maissa kertovat siitä, että kynnys käyttää väkivaltaa on laskenut, sanoo poliisitarkastaja Timo Kilpeläinen Poliisihallituksesta.
– Näyttää siltä, että yhä useampi pitää väkivallan käyttöä oikeutettuna.
Viimeisin Eurooppaa järkyttänyt veriteko sattui perjantaina Münchenissä, kun 18-vuotias saksalaismies ampui yhdeksän ihmistä ja itsensä.
Suuri osa kuolleista oli teinejä. Iskussa haavoittui yli 20 ihmistä.
Poliisin mukaan 18-vuotias epäilty oli suhtautunut pakkomielteisesti muun muassa joukkosurmiin liittyvään kirjallisuuteen.
Epäillyllä oli lisäksi ilmeinen linkki joukkosurmaaja Anders Behring Breivikiin.
Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijaupseeri Antti Paronen jakaa Kilpeläisen näkemyksen väkivaltaisesta äärikäyttäytymisestä.
Parosen mielestä käynnissä on kierre, jossa väkivalta nousee toistuvasti julkisuuteen ja antaa sytykkeitä uusille teoille.
– Tänä kesänä äärijärjestö Isisin tekemät iskut ovat saaneet paljon huomiota. Voi olla, että iskujen antama esimerkki madaltaa kynnystä ryhtyä muuhunkin kuin jihadistiseen väkivaltaan.
Tutkimusten perusteella Münchenin epäillyn ampujan ja äärijärjestö Isisin välillä ei ole yhteyttä. Pikemminkin kuin terrori-iskuksi, Saksan poliisi kuvaili hyökkäystä ”häiriintyneen ihmisen teoksi”.
Suomessa poliisin toiminta ei juuri vaihtele sen mukaan, minkälaisen väkivallan torjunnasta on kyse, Kilpeläinen sanoo.
– Kun poliisi epäilee, että ihminen saattaa käyttää väkivaltaa, prosessi on samanlainen oletetusta motiivista tai aatemaailmasta huolimatta.
Kilpeläisen mukaan tällaisten ihmisten kohtaamiseen on kehitetty uusia toimintamalleja Suomessa sattuneiden koulusurmien jälkeen.
Veritekoja seurasi poliisin nollatoleranssi jokaista koulu-uhkausta kohtaan, ja poliisin näkyvät toimet sekä niiden käsittely julkisuudessa lisäsivät uhkauksia.
– Tästä on opittu paljon. Jokaiseen uhkaukseen suhtaudutaan yhä vakavasti, mutta ketään ei enää mennä laittamaan äkkiarvaamatta rautoihin. Kun ihminen on tavoitettu ja epäily havaittu oikeaksi, apua haetaan yhä useammin mielenterveyspalveluista.
Poliisi on muuttanut myös suhtautumistaan väkivaltaisia ääriaatteita kohtaan. Kilpeläisen mukaan erilaisia aatteita voi olla, myös äärimmäisiä.
Ydinviesti on, ettei tämä saa kuitenkaan johtaa väkivaltaan. Tematiikka on tuttu myös Paroselle.
– Kaikki jihadistit eivät suinkaan tee terroritekoja.
Miten väkivaltaan pitäisi sitten reagoida Suomessa? Tutkijaupseeri Paronen lisäisi viranomaisten valtuuksia käyttää salaisia tiedonhankintakeinoja.
– Nykyistä tehokkaampi tiedustelu tietoverkoissa on parhaita tapoja puuttua väkivaltaiseen ekstremismiin.
Kilpeläinen kiinnittäisi huomiota tiedustelun lisäksi rajatapauksiin, joissa ihminen suunnittelee veritekoa, mutta esimerkiksi henkeen ja terveyteen kohdistuvan valmistelurikoksen tunnusmerkistö ei täyty.
Nämä tilanteet edellyttävät poliisilta pitkäaikaista seurantaa, vaikka sen arvion mukaan epäilty olisi kiireellisen mielenterveyshoidon tarpeessa.
– Ihmistä ei voida myöskään saattaa tahdonvastaiseen hoitoon, ellei hän ole psykoottinen tai saanut diagnoosia virallisen tautiluokituksen mielenterveyshäiriöstä.
Veriteon suunnittelija voi ääritapauksessa livetä viranomaisten ulottumattomiin ja jatkaa joukkosurman suunnittelua.