Tehyn Millariikka Rytkönen torjuu Hetemäen ja Pylkkäsen ehdotuksen palkkaharmonisoinnista – "Siitä ei voi sopia osapuolten kesken"
Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteerinä työskentelevä Elina Pylkkänen ja valtiovarainministeriön entinen valtiosihteeri Martti Hetemäki esittelevät Helsingin Sanomien haastattelussa mallin hoitoalan työriidan ratkaisemiseksi.
Pylkkänen ja Hetemäki katsovat HS:n haastattelussa, että hoitajaliittojen Superin ja Tehyn ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (KT) pitäisi sopia alan palkkausjärjestelmän uudistamisesta. Rahat uudistukseen saataisiin palkkaohjelmasta ja palkkojen yhteensovittamisesta eli niin sanotusta palkkaharmonisoinnista.
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen painottaa STT:lle, että palkkaharmonisoinnista ei voida sopia osapuolten kesken.
– Se on hyvin yksinkertainen asia. Se on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. Siitä ei voida sopia osapuolten kesken, enkä siksi kommentoi asiaa enempää, Rytkönen sanoo.
Hetemäki ja Pylkkänen näyttävät olevan HS:n haastattelussa eri mieltä. Hetemäen mukaan hän ja Pylkkänen ovat keskustelleet oikeusoppineiden kanssa, ja kaksikko on siinä käsityksessä, ettei ole mitään estettä sille, että työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ohjeistavat alueita hyvän palkkaharmonisoinnin toteuttamiseksi.
– On tarpeen, että osapuolet ottavat harmonisointitarpeen huomioon työehtosopimuksessa ja palkkauksen uudistamisessa, Hetemäki sanoo.
Tehy ja Super ovat jo aiemmin kertoneet katsovansa, ettei lain edellyttämä palkkaharmonisointi kuulu palkkaneuvottelupöytään.
Rytkönen on kuitenkin Pylkkäsen ja Hetemäen kanssa samaa mieltä siitä, että hoitajien palkkausjärjestelmä pitää radikaalisti uudistaa ja että palkkakehitystä ei nykyisellä mallilla ole.
– Hetemäellä oli näkemys, että uusi ja toimivampi palkkausjärjestelmä voisi auttaa ja tukea johtamista. Siihen näkemykseen yhdyn täysin, mutta me tarvitsemme lisää valtion rahoitusta, Rytkönen sanoo.
Rytkösen mukaan hoitajaliitot ovat valmiita keskustelemaan erilaisista ratkaisuista, mutta mihinkään silmänkääntötemppuun he eivät suostu.
– Päästään me nyt minkälaiseen ratkaisuun tai malliin tahansa, hoitajien pitää voida luottaa siihen, että hoitajille jää tilipäivänä enemmän rahaa kuin nyt, Rytkönen sanoo.
Superin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo STT:lle, että erilaisista mallinnuksista on keskusteltu, mutta hän ei ota kantaa siihen, millaisella mallilla voidaan mennä eteenpäin.
– Katsotaan nyt, kun keskustelemme KT:n kanssa, että miten tästä mennään eteenpäin. En viitsi kesken neuvotteluiden sanoa juuta enkä jaata. Katsotaan, miten tässä käy, ensi viikolla keskustelemme, hän sanoo.
Hetemäki ja Pylkkänen olivat aiemmin sovittelulautakunnassa, joka ratkoi kunta-alan työkiistaa. Lautakuntaa ei enää ole, joten Pylkkäsen ja Hetemäen ehdotus on epävirallinen keskustelunavaus.
Super ja Tehy ovat vaatineet palkankorotusten yhteyteen viisivuotista palkkaohjelmaa, joka toisi yleisen palkankorotuslinjan päälle joka vuosi viiden vuoden ajan 3,6 prosentin lisäkorotuksen. Hoitajaliitot ovat lisäksi uhitelleet joukkoirtisanomisilla.
Hoitajat ovat siirtymässä kuntien palkkalistoilta hyvinvointialueiden palvelukseen. Toisin kuin oman verotusoikeuden omaavat kunnat, uudet alueet saavat rahoituksensa valtiolta. Niiden on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden alussa.