Tätä EU lupaa Belgialle vastineena sotakorvauslainan hyväksynnästä
EU-komissio esitteli keskiviikkona odotetun ehdotuksensa siitä, miten Ukrainan rahoitustarpeet voidaan turvata seuraavalle kahdelle vuodelle.
Komissio antoi käytännössä kaksi vaihtoehtoa: yhteinen laina, joka taataan EU-budjetista, tai Venäjän jäädytetyistä miljardeista koostuva sotakorvauslaina.
Jälkimmäisessä komissio saisi valtuuden lainata käteisvaroja EU:n rahoituslaitoksilta, joissa on Venäjän keskuspankilta varoja miljardeja. Ukraina maksaisi lainan EU:lle takaisin vain siinä tapauksessa, että Venäjä lopettaisi hyökkäyssotansa ja maksaisi maalle sotakorvauksia.
Sotakorvauslainasta ei voida puhua ilman Belgiaa, joka hallinnoi valtaosaa EU:ssa olevista venäläisistä varoista Euroclear-rahoituslaitoksessaan. Maa on vastustanut varojen käyttöä kiivaasti, koska on pelännyt itselleen lankeavia riskejä.
STT kävi läpi komission esityksen siitä, miten Belgian huoliin on pyritty vastaamaan.
Tavoitteena on turvata Ukrainan rahoitustarpeet vuosiksi 2026–2027 kattamalla noin kaksi kolmasosaa maan menoista, yhteensä noin 90 miljardin euron edestä. Loput turvattaisiin kansainvälisten kumppaneiden kautta.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi, että Ukraina tarvitsee 135 miljardia euroa seuraavien kahden vuoden aikana. Rahaa tarvitaan valtion ja peruspalveluiden ylläpitämiseen, mutta myös sotilaalliselle puolelle.
Yksi Belgian huoli on, että varat ovat osa EU:n Venäjä-vastaisia pakotteita, jotka on uusittava kuuden kuukauden välein jäsenmaiden yksimielisellä päätöksellä. Unkari on toistuvasti uhannut torpata pakotteiden jatkon, vaikka onkin aina lopulta taipunut niiden jatkamiseen.
Jos pakotteet raukeaisivat, Venäjä voisi vetää jäädytetyt varat heti pois EU:sta.
Nyt komissio esittääkin, että jäädytettyjen varojen vetäminen pois EU:sta kiellettäisiin. Avuksi otettaisiin EU:n kriisipykälä eli artikla 122, jolloin päätös jatkosta voitaisiin tehdä määräenemmistöllä yksimielisen päätöksen sijasta.
Lisäksi komissio esittää niin sanottua ”solidaarisuusmekanismia” Venäjän vastatoimien varalta, jotka voisivat tuoda Belgialle taloudellisia seurauksia. Mekanismi perustuisi kahdenvälisiin kansallisiin takauksiin tai EU:n budjettiin.
Belgian pääministeri Bart de Wever ei vielä keskiviikkona osoittanut intoa lainan hyväksynnälle.
– En ole vaikuttunut. Emme aio asettaa Belgian harteille satojen miljardien eurojen riskiä, emme tänään, huomenna tai koskaan, de Wever sanoi.
De Weveria on huolettanut maan sitominen osaksi lainaa tilanteessa, jossa mahdolliset seuraukset ja riskit voivat kulminoitua vasta pitkän ajan päästä.
Mukana on myös sisäpolitiikkaa. Vaikka Belgia ei itse ole pitänyt asiaa suuresti esillä, maa saa jäädytetyistä venäläisvaroista itselleen myös merkittäviä verotuloja, viime vuonna 1,7 miljardin euron verran.
Vielä on täysin auki, voiko Belgia hyväksyä lainan. Samalla asialla on kiire. EU:n huippukokous järjestetään jo alle kahden viikon päästä 18. joulukuuta.
Toinen vaihtoehto eli EU:n yhteinen laina ei saa kannatusta monilta jäsenmailta. Lisäksi sen hyväksyntä vaatisi jäsenmaiden yksimielisyyden.
Panokset ovat isot. Sotakorvauslainaa voi pitää EU:n yhtenä merkittävimmistä Ukraina-päätöksistä. Ukrainalle laina on hyvin tärkeä, koska maan budjetin on arvioitu riittävän enää ensi kevään ajan.
Myös EU:n uskottavuudelle olisi erittäin iso isku, mikäli sopua varojen käytöstä ei saataisi aikaan.