Tankkaaminen kallistuisi – tutkijoiden mukaan päästökauppa olisi paras konsti saavuttaa ilmastotavoitteet, Lintilä tyrmää ajatuksen

Valtiovarainministeri ihmettelee ajatustapaa, jossa polttoaineen hinta nostetaan niin korkealle, että haja-asutusalueella asuvilla tai heikomaassa asemassa olevilla ei ole varaa autoiluun
Liikenteen päästöt

Liikennepäästöjen puolittaminen ensi vuosikymmenen loppuun mennessä onnistuisi parhaiten polttoaineiden päästökaupalla, linjaa Aalto-yliopiston taloustutkijoiden raportti.

Työryhmä sai liikenne- ja viestintäministeriöltä tehtäväksi selvittää, mikä ratkaisu olisi paras päästöjen vähentämiseen. Tutkijat päätyivät ehdottamaan polttoaineiden päästökauppaa, koska se kuormittaa taloutta ja kuluttajia vähiten.

– Kaikki muut tavat päästä tavoitteeseen olisivat väistämättä kalliimpia, sanoo taloustieteen professori Matti Liski, yksi raportin laatijoista.

Suomi on pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitusohjelmassa sitoutunut puolittamaan liikennepäästönsä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.

Ehdotetussa mallissa päästöjen määrä kiintiöitäisiin, ja kiintiöiden hinnan annettaisiin määräytyä vapailla markkinoilla. Toisin kuin esimerkiksi polttoaineveroa korottamalla, päästöt saataisiin näin varmasti laskettua tavoitetasolle.

Käytännössä päästökauppa toimisi niin, että jakelijat ostaisivat valtiolta huutokaupassa lupia polttoaineen myymiseen. Luvan hinta sidottaisiin polttoaineen sisältämään hiileen eli päästöihin.

Lopputulemana olisi joka tapauksessa polttoaineen kallistuminen, mikä taas muuttaisi ihmisten kulutuskäyttäytymistä. Esimerkiksi mökkimatkan hinnan kallistuessa osa ihmisistä vähentäisi mökkeilyään.

– Ehdotuksen huono puoli on, että emme täsmällisesti tiedä, kuinka paljon bensalitran hinta tulee nousemaan, Liski myöntää.

Liskin mukaan poliittisella päätöksellä voitaisiin kuitenkin määrätä polttoaineen korkein sallittu hinta.

Eniten päästökauppa rasittaisi kuljetuksista riippuvaista teollisuutta, pienituloisia ja maaseudulla asuvia. Raportissa ehdotetaan, että tällaisille ryhmille voitaisiin myöntää hyvityksiä.

Liskin mukaan päästökauppa tuottaisi valtiolle miljardien tulovirtoja, joita voisi käyttää esimerkiksi autolla liikkuvien työmatkalaisten hyvityksiin.

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen pitää raporttia tervetulleena avauksena. Hänen mielestään ehdotetulle mallille pitää kuitenkin tehdä ”happotestejä” ennen kuin jatkotoimista päätetään.

– Jatkossa tarvitaan ehdottomasti laskelmia siitä, millä tavalla eri toimijat sopeutuvat tällaiseen tilanteeseen, jossa hinta bensapumpulla alkaa nousta vähän rajummin. Tarvitaan myös arvioita siitä, mihin saakka hinta voisi nousta.

Ollikaisen mukaan myös mahdolliset teknologiset esteet pitää selvittää. Lisäksi aikataulu on tiukka, koska valmistelutyö veisi pari vuotta.

– Olisi myös hauska keskustella, kutsuuko tämä mekanismi uusia, vaihtoehtoisia teknologioita aidosti sisään.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) ei pidä esitystä toteuttamiskelpoisena.

– Aika mielenkiintoinen ajatustapa, että nostetaan polttoaineen hinta niin korkealle, että autoa ei esimerkiksi haja-asutusalueella ole varaa pitää tai sosiaalisesti heikommassa asemassa olevilla varaa ostaa. Kyllä se tietysti yksi ratkaisu on, mutta ei sovi minun arvomaailmaani, Lintilä sanoi STT:lle

Myös perussuomalaisten eduskuntaryhmä tyrmää ehdotuksen.

– Tutkijoiden rajussa ulostulossa on nähtävissä konkreettisesti, miten järjettömiä päätöksiä liikenteen rajoittamisesta muut kuin perussuomalaiset ajavat, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jani Mäkelä sanoi tiedotteessa.

Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd.) ei halunnut ottaa raporttiin kantaa ennen kuin on perehtynyt siihen paremmin.