Tamminiemessä asui agentti — Uutuuskirja paljastaa, kuinka länsivallatkin koettivat kietoa Kekkosta verkkoihinsa
Erittäin sitkeä ja uuttera. Luonne tasainen. Kahdeksan viikon aikana ei minkäänlaisia mielialanvaihteluita. Ainoa asia, joka sai alakuloiseksi, oli liian vähäiseksi jäänyt hiihtoharjoittelu.
Näin kuvaili britti John Haycraft presidentti Urho Kekkosta salaisessa henkilömuistiossa, jonka hän toimitti maansa ulkoministeriölle maaliskuussa 1961.
Haycraft oli palkattu kotiopettajaksi historialliseen Lontoon-matkaansa valmistautuneelle Kekkoselle. 34-vuotias britti asui koko kevättalven ajan Tamminiemessä ja opetti presidentille englantia kuusi tuntia päivässä.
Miehet tulivat toimeen niin hyvin, että Kekkonen uskoutui opettajalleen jopa poliittisista vaikeuksistaan. Raportin mukaan presidentti oli kertonut Haycraftille, kuinka Nikita Hruštšov oli edellisenä syksynä raivonnut hänelle Suomen mahdollisesta Efta-jäsenyydestä.
– Selvä, liittykää siihen ja kantakaa seuraamukset!, neuvostojohtaja oli huutanut.
Väitöskirjatutkija, toimittaja Mikko Virta löysi Haycraftin kirjoittaman henkilökuvan lontoolaisesta arkistosta syksyllä 2019.
Hiljattain tutkimuskäyttöön avautuneesta paperista selvisi, ettei Haycraft suinkaan ollut ollut pelkkä kotiopettaja, vaan hän oli suorittanut Tamminiemessä myös salaista tiedustelutehtävää. Haycraftin laatima henkilömuistio lienee Virran mukaan yksi tarkimpia Kekkos-kuvauksia, joita länsivalloilla on ollut käytössään.
Virta oli alun perin Lontoossa valmistelemassa väitöskirjaa Suomen kylmän sodan aikaisista hävittäjähankinnoista, mutta yllättävä arkistolöytö imaisi hänet mukaansa ja johdatti yhä uusien brittilähteiden äärelle.
Lopulta väitöskirjan aiheeksi vaihtui Kekkosen suhde lännen tiedustelupalveluihin. Virta kirjoitti löytämänsä uuden aineiston pohjalta myös Operaatio Kekkonen -nimeä kantavan tietokirjan, joka ilmestyi lokakuussa.
Kekkosen suhteet Britannian Secret Intelligence Serviceen (SIS) ja Yhdysvaltojen Central Intelligence Agencyyn (CIA) ovat aiemmissa tutkimuksissa jääneet hänen KGB-yhteyksiensä varjoon. Virran tuore kirja paikkaa erinomaisesti tätä puutetta.
Tutkija ei suurentele Kekkosen länsiyhteyksien merkitystä: suhteet Neuvostoliittoon olivat tärkeämmät niin presidentin itsensä kuin koko Suomenkin kannalta. Silti myös rautaesiripun toisella puolella oltiin erittäin kiinnostuneita Suomesta.
Virran mukaan sekä SIS:n että CIA:n yhteydenpito Kekkoseen alkoi jo tämän toimiessa oikeusministerinä. Toden teolla lännessä havahduttiin Suomen tilanteeseen vuoden 1959 yöpakkasten myötä.
– Jälkikäteen näyttää siltä, että yöpakkaskriisi avasi länsivaltojen silmät ja osoitti, että Kekkoseen oli pidettävä henkilökohtaista yhteyttä, Virta kirjoittaa.
Britannia ja Yhdysvallat käynnistivät monitasoisen vaikuttamisoperaation, jonka tavoitteena oli käännyttää Kekkosta länteen.
Mikko Virta: Operaatio Kekkonen. Lännen agentit Tamminiemen sisäpiirissä. Otava, 574 s.
Juttu on lyhennelmä artikkelista, joka on julkaistu alun perin Suomenmaan aikakauslehdessä marraskuussa 2022.
Digilehden irtonumeroita voit ostaa täältä. Lehden voit tilata täältä.