"Tammikuun kihlaus" valoi pohjaa kolmikannalle 80 vuotta sitten – työnantajat ja työntekijät löivät kättä keskellä talvisotaa
Tasan 80 vuotta sitten, 23. tammikuuta 1940 tehtiin suomalaista yhteiskuntapoliittista historiaa.
Suomen työnantajain keskusliitto STK antoi julkilausuman, jossa se tunnusti ammattiliitot ja keskusjärjestö SAK:n neuvotteluosapuoliksi työmarkkinoita koskevissa kysymyksissä.
”Tammikuun kihlauksena” tunnetun tapahtuman on katsottu yhdistäneen kansaa keskellä talvisotaa ja luoneen pohjaa hyvinvointivaltion rakentamiselle.
Julkilausuma syntyi sosiaaliministeri Karl-August Fagerholmin johdolla Mikonkadulla ravintola Königin kellarissa käydyissä neuvotteluissa. Neuvotteluja käytiin viikko kiivaiden pommitusten keskellä.
Yhteinen julkilausuma luettiin valmistuttuaan jo samana iltana Yleisradion uutisissa ja sanomalehtiin se ennätti seuraavaksi aamuksi.
”Tammikuun kihlaus” ei merkinnyt varsinaisten työehtosopimusneuvottelujen aloittamista, mutta loi osaltaan pohjaa kolmikantayhteistyölle.
Vuoden 1918 tapahtumien jäljiltä vielä 1930-luvullakin työnantajapuoli suhtautui periaatteellisen nuivasti yhteistoiminnan aloittamiseen.
Varsinaisia työehtosopimuksia oli tehty pitkään kirjapainoalalla, edistysmielisissä osuuskaupoissa ja ulkomaan merenkulussa 1920-luvulta alkaen.
Muilla aloilla työnantajajärjestöt olivat 1930-luvulla tarkkoja, ettei muodollisia työehtosopimuksia tehty, mutta antoivat ammattiosastojen ja -liittojen muuten vaikuttaa työehtoihin. Käytännöt kuitenkin vaihtelivat.
Talvisota muutti tilanteen ja yhdisti kansan yhteistä vihollista vastaan.
SAK tuki sotaponnisteluja voimakkaasti ja työmarkkinajärjestöt joutuivat yhdessä osallistumaan erilaisten valtiollisten komiteoiden toimintaan. Myös tämä kypsytti osapuolia yhteistoimintaan.
Asenteiden muuttaminen otti puolin ja toisin aikansa, mutta tammikuun kihlauksen jälkeen suunta vei pikku hiljaa kohti valtakunnallista sopimista.
Tammikuun kihlauksen merkityksestä Suomen työmarkkinasuhteiden kehityksessä on historian tutkijoiden keskuudessa kiistelty.
Suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen historiaan paneutunut dosentti Tapio Bergholm pitää Suomen työmarkkinajärjestelmän synnyn kannalta merkittävämpänä päivämäärää 19.5.1945. Tuolloin maan hallitus hyväksyi kolmikantaisen valmistelun pohjalta uuden palkkasäännöstelypäätöksen.
Päätös sisälsi työnantajajärjestöille ja ammattiliitoille velvoitteen soveltaa palkkasäännöstely työehtosopimuksin käytäntöön.