Tämä vuosi on vielä hyvinvointialueilla alijäämäinen, mutta seuraavina vuosina kehitys kääntynee positiivisemmaksi, arvioidaan VM:stä
Hyvinvointialueet tekivät viime vuonna yhteenlaskettuna selvästi enemmän alijäämää kuin oli ennakoitu. Valtiovarainministeriöstä (VM) kerrotaan sen tarkoittavan, että hallituksen on löydettävä huhtikuun kehysriihessä 0,5 miljardin euron edestä lisää sopeutusta julkiseen talouteen.
Tämä ilmeni taustatilaisuudessa, jonka valtiovarainministeriön lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö (STM) sekä sisäministeriö (SM) järjestivät keskiviikkona hyvinvointialueiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tilanteesta.
Myös VM:n budjettipäällikkö Mika Niemelä kertoi STT:lle viikonloppuna, että kehyksiin oli varattu hyvinvointialueiden tekemän alijäämän korjaamiseen miljardi euroa, mutta alijäämää on kertynyt noin 1,35 miljardia euroa. Käytännössä valtion on tehtävä lähes 1,5 miljardin euron jälkikäteiskorjaus, kun muun muassa inflaatiotarkistukset huomioidaan. Se on 244 euroa kansalaista kohti.
Odotettua suurempaa alijäämää selittävät muun muassa palkankorotukset ja ostopalveluiden hinnankorotukset.
Valtiovarainministeriössä arvioidaan, että tulevina vuosina ollaan kaiken kaikkiaan menossa positiivisempaan suuntaan. Tämä vuosi on vielä alijäämäinen, mutta seuraavina vuosina kehityksen odotetaan kääntyvän ja alueiden lähtevän tekemään toivottavasti ensimmäisiä ylijäämäisiä vuosia.
Kuluvankin vuoden ennusteeseen liittyy kuitenkin epävarmuuksia.
Ministeriöiden mukaan tilannekuva on alueiden kanssa yhteinen. Hyvinvointialueiden talous ja toiminnan sopeuttaminenkin alkavat tervehtyä, kun viimeisetkin alueet pääsevät yli uudistuksen ensimmäisen vaiheen fuusion jälkeisestä saneerausvaiheesta pitkäjänteiseen toiminnan uudistamisen vaiheeseen.
Vain Lapilta puuttuu vielä talouden säästöohjelma, mutta senkin on määrä saada ohjelmansa valmiiksi lähiaikoina.
Ministeriöistä todetaan, että niiden on tuettava alueita siinä, että yhtä aikaa talous tasapainottuu, mutta alueet kykenevät myös varmistamaan välttämättömät sote- ja pelastuspalvelut kaikille suomalaisille.
Alueita ei voi syyttää kaikesta, ministeriöistä todetaan. Koko uudistus olisi pitänyt jo tehdä kymmenen vuotta sitten. Nyt alueet joutuivat liiankin nopeasti reagoimaan tilanteeseen, jossa henkilöstöpula on räjähtänyt käsiin, väestö vanhenee ja julkinen talous on äärimmäisen tiukka.
Ohjelmia joudutaan tekemään nopeutetummalla aikataululla kuin kukaan osasi kuvitellakaan, ministeriöistä arvioidaan.
Ministeriöissä arvioidaan myös, että hyvinvointialueet ovat jakautumassa kahteen kastiin. On niitä, joiden talous on vahva ja joilla esimerkiksi digitaaliset palvelut ja muut palvelu-uudistukset ovat jo käytössä, ja niitä, joiden talous ja palvelut ovat kuralla.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan perimmäinen syy on, että osa hyvinvointialueista on edennyt uudistuksessa liian hitaasti.
Edelleen on joitakin alueita, joilta puuttuu konkreettinen suunnitelma uudistuksen toimeenpanosta. Alijäämää on alkanut kertyä hurjasti ja sen kurominen umpeen kahdessa vuodessa tulee olemaan tuskallista ja tarkoittaa aikamoista äkkijarrutusta, VM:stä arvioidaan.
Alueita kirittää uudistumaan uhka arviointimenettelyyn joutumisesta. Lain mukaan alijäämä pitää kuroa kiinni vuoden 2026 loppuun mennessä.
Joillakin alueella sitä on pidetty kohtuuttoman tiukkana, mutta VM:stä ei lipsumista luvata, jos toiminta ei vuoteen 2026 mennessä ole alkanut uudistua.
Toinen, positiivinen ääripää ovat nopeasti toimeen ryhtyneet hyvinvointialueet, kuten esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaa, joka teki rankan järjestämissuunnitelman jo ennen kuin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu viime vuoden alussa siirtyi alueille.
Poliitikot ja virkajohto tarttuivat toimeen ja miettivät vaikeitakin ratkaisuja, kuten millaisia päätöksiä palveluverkosta joudutaan tekemään. Esimerkiksi päätökset terveyskeskusten sulkemisesta ovat alueille vaikeita.