Talouselämä: Venäjä halusi sulkea Ahvenanmaan konsulaatin vuonna 1998, suunnitelma kariutui Suomen vastustukseen

Venäjä ehdotti Ahvenanmaan konsulaattinsa sulkemista Suomelle vuonna 1998, uutisoi Talouselämä. Samalla Venäjä olisi halunnut siirtää Ahvenanmaata koskevan valvontaoikeutensa Turun pääkonsulinvirastolle, jolloin Venäjän Turun-konsulaatti olisi kattanut myös Ahvenanmaan. Asia kävi ilmi Talouselämän hankkimista ulkoministeriön asiakirjoista.

Venäjä oli kertonut Suomelle asiasta nootilla huhtikuussa 1998. Konsulaatin sulkemispäätöksen syiden kerrottiin olevan taloudelliset.

Konsulaatin sulkemis- ja siirtoaikeet kaatuivat Suomen vastustukseen. Venäjän ehdotusta pidettiin Talouselämän mukaan ulkoministeriössä Suomelle turvallisuuspoliittisesti tulenarkana.

Ulkoministeriö oli arvioinut, että Ahvenanmaan konsulaatin sulkeminen ja valvontaoikeuden siirto Turkuun olisi johtanut Ahvenanmaan demilitarisointia ja valvontaa koskevan sopimuksen avaamiseen. Vuonna 1940 solmittu sopimus olisi pitänyt siinä tapauksessa neuvotella uudelleen, eikä tätä haluttu tehdä.

Presidentti Tarja Halonen sanoi Talouselämälle, että valvontaoikeuden siirto ja sopimuksen uudelleenneuvottelut olisivat voineet johtaa Venäjän valvontaoikeuksien laajentumiseen. Halonen toimi vuonna 1998 ulkoministerinä.

– Tilanne olisi voinut mennä hyvään tai huonoon suuntaan, Halonen sanoo Talouselämälle.

Venäjän aikeet konsulaatin sulkemisesta haudattiin Talouselämän mukaan kokonaan sen jälkeen, kun Suomi jätti ottamatta kantaa Ahvenanmaata koskevan valvontaoikeuden siirtoon Turkuun. Venäjä ilmoitti ulkoministeriölle joulukuussa 1998, että Maarianhaminan konsulaatti jatkaisi toimintaa.

Venäjä pyysi, että tietoa konsulaatin jatkoa koskevasta keskustelusta ei julkistettaisi. Suomi myöntyi tähän, ja kaikki Venäjän noottia koskevat asiakirjat julistettiin salaisiksi 25 vuoden ajaksi. Asiakirjat tulivat julkisiksi tänä keväänä.