Syyttäjät: Securitaksen ex-turvallisuuspäällikkö oli syystä huolissaan kunniaväkivallan uhkaamasta perheestä

Securitaksen entinen turvallisuuspäällikkö ei saa syytteitä tapauksessa, jossa lapsiperhettä suojeltiin kunniaväkivallalta ympärivuorokautisella vartioinnilla.

Poliisi epäili, että mies oli antanut viranomaisille vääriä tietoja, jotta vartiointia jatkettaisiin. Itä-Uudenmaan poliisin esitutkinnassa perheen uhkataso määriteltiin matalaksi.

Erikoissyyttäjä Ritva Salo ja aluesyyttäjä Pauliina Österback antoivat asiassa perjantaina syyttämättäjättämispäätöksen, jossa he arvioivat tilannetta aivan toisin.

Syyttäjien mukaan irakilaistaustaiseen perheeseen kohdistunut kunniaväkivallan uhka oli todellinen. Entisellä turvallisuuspäälliköllä oli heidän mukaansa aito huoli uhasta ja hän oli halunnut turvata äidin ja lasten elämää.

Perheen tilanteesta oli vuosien varrella tehty uhka-arvio sekä Itä-Uudenmaan että Länsi-Uudenmaan poliisissa. Syyttämättäjättämispäätös on niitä koskien osin salattu, mutta siitä ilmenee syyttäjien tyytymättömyys poliisin toimintaan.

– Asiassa on jäänyt selvittämättä, mistä syystä asiakirjoista ja jopa poliisille tehdyistä ilmoituksista selkeästi ilmenevät tilanteet ja perheen taustaan liittyvät seikat on poliisin arvioinnissa sivuutettu — On mahdollista, ettei selvää kunniaväkivallan uhkaa ole tunnistettu, syyttäjät kirjoittavat Itä-Uudenmaan poliisin arviosta.

Länsi-Uudenmaan poliisin uhka-arvio oli syyttäjien näkemyksen mukaan laadittu vahvasti siitä ennakko-olettamasta, että ex-turvallisuuspäällikkö olisi syöttänyt perheen äidille perheen isään liittyviä uhkakuvia.

– Edellä olevassa luodaan poliisin taholta kuva, että äitiin kohdistuvassa kunniaväkivallan uhassa olisi kyse Securitaksen/(epäillyn miehen) luomista uhkakuvista, vaikka esitutkintamateriaalista on selvästi todettavissa, että äiti on tosiasiassa kertonut taustastaan, kunniaväkivallan uhasta ja kokemastaan pelosta samansuuntaisesti eri viranomaisille jo useiden vuosien ajan ennen vartioinnin alkamista.

Syyttäjät toteavat päätöksessään, että puutteidensa takia kummallekaan poliisin uhka-arviolle ei voida juuri antaa merkitystä asiaa arvioidessa.

Syyttämättäjättämispäätöksestä ilmenee, että poliisi epäili miehen hyötyneen perheen vartioinnista enimmillään runsaat 30 000 euroa tulospalkkion muodossa.

Syyttäjien mukaan asiassa ei saatu mitään näyttöä siitä, että mies olisi saanut menettelystä oikeudetonta taloudellista hyötyä itselleen.

Samassa kokonaisuudessa Keusoten ja Raaseporin kaupungin viranhaltijoita on tutkittu virkarikoksista. Tältä osin syyteharkinta on edelleen kesken. Poliisi on epäillyt sosiaaliviranomaisten ylittäneen toimivaltuutensa, kun he päättivät palvelun myöntämisestä.