Syntyykö Suomeen uutiserämaita? Laura Saarikoski ennustaa maakuntiin lisää lehtikuolemia

Media

Mitä yhteiskunnallista merkitystä on sillä, että toimittajien määrä vähenee Suomessa?

Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessori Laura Saarikoski on huolissaan etenkin maakuntalehdistöstä.

– Se näyttää olevan aika valmistautumaton digisiirtymään, hän sanoo.

Jos paikallislehdet joutuvat laittamaan lapun luukulle, ihmisten tiedonsaanti vaikeutuu.

– Pienille paikkakunnille saattaa syntyä uutiserämaita, jos jäljelle jäävät vain maakuntatoimituksiaan karsiva Yle sekä sosiaalinen media, Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja toteaa.

Saarikoski uskoo, että maakuntalehtien vaikea tilanne ennustaa lisää lehtikuolemia ja lehtien yhdistämisiä.

Vuonna 2022 jopa 40 prosenttia pienistä lehtiyhtiöistä teki tappiota, kertoo Suomen Lehdistö.

Saarikoski pitää tätä huolestuttavana, koska Yhdysvaltoihin katsomalla nähdään, miten käy ihmisille, jotka eivät seuraa riippumatonta mediaa.

Faktapohjainen tieto korvautuu herkästi vaihtoehtoisilla lähteillä.

– Varsinkin Keskilännessä ihmisten koulutustaso ja medialukutaito ovat todella kaukana suomalaisesta. Ihmiset oikeasti uskovat siihen, mitä he lukevat internetistä. Sillä on ollut valtavia seurauksia maassa, jossa jokainen kantaa asetta.

Saarikoski kuitenkin huomauttaa, ettei Suomessa olla lähelläkään tätä tilannetta, vaan täällä on totuttu siihen, että lehtiä luetaan kaikissa yhteiskuntaluokissa.

– Maailman mittakaavassa meillä on ollut paljon lehdistöä suhteessa väkilukuun ja varmaankin sen vuoksi myös paljon toimittajia. Tietysti olen surullinen, jos tämä esimerkillinen asema väistyy ja median seuraaminen keskittyy enemmän koulutetuille ihmisille, kuten monessa muussa maassa.

Yleisradion muutosneuvottelut johtavat nyt noin 300 työpaikan vähennyksiin. Ylen säästöohjelmasta sovittiin eduskuntapuolueiden parlamentaarissa työryhmässä.

Sähköisen median puolella työllisyystilanne on kuitenkin pysynyt vakaana viime vuosina.

Saarikoski sanookin, että Ylen tilannetta vähättelemättä muutosneuvottelut eivät tee isoa kuoppaa verrattuna siihen, mitä on jo tapahtunut kaupallisen median puolella 15 viime vuoden aikana.

Valtaosa mainosrahoista valuu suurille kansainvälisille yhtiöille kuten Googlelle, eikä lehtien digitilauksista voi veloittaa samoja summia kuin ennen printistä.

Tämä on johtanut toimittajien kannalta karuihin tilastoihin.

Uutismedian liiton mukaan sanomalehtien ja aikakauslehtien toimittajien määrä on romahtanut vuodesta 2010, jolloin alan työllisiä oli 5812. Vuonna 2022 heitä oli enää 3193.

Saarikosken mukaan saman tahdin jatkuessa sanomalehtien ja aikakauslehtien toimittajia on noin 2500 vuonna 2027, eli luuta olisi lakaissut jo yli puolet pois vuoden 2010 tasosta.

Saarikoski näkee journalistiopiskelijoiden suhtautuvan usein synkästi alan työnäkymiin. He pohtivat, saavatko koskaan vakituista työpaikkaa ja merkityksellistä työnkuvaa.

Saarikoski kuitenkin uskoo, että isot mediatalot pärjäävät jatkossakin, koska ne ovat onnistuneet saamaan riittävän suuren digitaalisen tilaajakunnan. Printtilehden painaminen ja jakelu vievät kuitenkin paljon resursseja ja rahaa.

– Tekoäly voi puolestaan auttaa siinä, että joitain aikaa vieviä prosesseja voidaan automatisoida ja jättää ihmisten työpanos sellaiseen, mihin tarvitaan lisäarvoa, Saarikoski sanoo.

 Tampereen yliopiston journalismin akatemiatutkija Laura Ahva muistuttaa, että kaikenlaista mediasisältöä tuotetaan nyt monesta tuutista, vaikka journalistien määrä on vähentynyt.

– Journalismi joutuu toimimaan kaiken sisällöllisen kaaoksen keskellä ja jopa hieman perustelemaan olemassaoloaan. Faktapohjainen, ajankohtainen tieto tuotetaan pienemmillä resursseilla ja harvemmissa käsissä, hän sanoo.

Journalismi on yhteiskunnan kannalta tärkeä kriittinen toimija, joka tuo esiin väärinkäytöksiä, Ahva kuvaa. Media ei vain raportoi tapahtumia, vaan sen tulisi toimia myös vallan vahtikoirana, neljäntenä valtiomahtina.

Ahva muistuttaa, ettei tekoäly tuota tällaista sisältöä tai laadi analyysejä.

– Teknologian kehittyminen ja toimittajien irtisanomiset ovat vähän kuumottava yhtälö. Ei riitä, että lehdessä kerrotaan vain faktat, vaan kansalaiset tarvitsevat tulkinta-apua. Sitä toimittajilta odotan, mutta se on pienenevissä toimituksissa koko ajan vaikeampaa.

Ahva pisti merkille, ettei Yle palkkaa lainkaan kesätoimittajia tänä vuonna.

– Pelkästään tämä saa miettimään, että irtisanomisten mittakaava on aika iso.