Synninpäästö lehmille? – Näin hurjasti maidontuotannon metaanipäästöt vähenivät 60 vuodessa
Maidontuotannon kokonaismetaanituotanto on vähentynyt 60 vuodessa peräti 57 prosenttia, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.
Lasku johtuu eläinten tuotantokyvyn, terveyden ja ruokinnan parantumisesta sekä lehmien määrän vähenemisestä.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) senior advisor, professori Pekka Huhtanen selittää, että nykyisin lehmät pystyvät tuottamaan samalla rehumäärällä enemmän maitoa kuin 1960-luvulla.
– Metaanin määrä on vähentynyt lehmien syömää rehua kohden, koska pötsin mikrosynteesi on tehostunut ja käymistyyppi muuttunu, Huhtanen sanoo tiedotteessa.
Maidon kokonaistuotanto oli suurimmillaan vuonna 1965, jolloin se oli 3 650 miljoonaa kiloa ja metaanintuotanto noin 110 miljoonaa kiloa vuodessa. Vuoteen 2020 mennessä luvut laskivat 2 300 miljoonaan maitokiloon ja 48 miljoonaan metaanikiloon.
Maidontuotannon yhteydessä syntyvät metaanipäästöt muodostavat Suomessa noin puolet maidon hiilijalanjäljestä.
Märehtijöiden tuottama metaani on niin sanottua kiertävää hiiltä.
Nurmikasvit sitovat ilmakehästä hiilidioksidia, lehmät syövät nurmea, käyttävät sen energiaksi, muuntavat maidoksi ja päästävät hiilidioksidiksi muuttuvaa metaania takaisin ilmakehään.
– Jos maitoa tuottavien lehmien määrä säilyy vakiona, ilmakehän metaanimäärä asettuu ajan myötä tasapainoon, jossa lehmät tuottavat saman verran metaania, kuin sitä ilmakehässä itsestään hajoaa. Ilmastoon ei synny lisälämmitysvaikutusta. Tällä hetkellä ilmakehässä oleva Suomen lypsykarjan tuottama metaani on noin puolet siitä, mitä se on ollut maksimissaan 1960-luvulla, Huhtanen tarkentaa.
Metaanimäärää on edelleen mahdollista laskea.
Esimerkiksi ruokintatapoja muuttamalla voidaan vähentää suoraan metaanin muodostumista ruuansulatuksessa. Kasviöljyjen ja kauran käytön avulla voidaan saada noin 5–10 prosentin vähenemä. Vielä enemmän metaanipäästöjä voidaan vähentää erillisillä rehulisäaineilla.
Pidemmällä aikavälillä vähennystä voidaan saavuttaa tehostamalla lehmien rehun käyttöä eläinjalostuksen keinoin sekä kasvattamalla lehmän elinikäistä tuotosmäärää.
Myös esimerkiksi lannan hyödyntäminen biokaasuksi pienentää metaanipäästöjä.
Pekka Huhtasen, Aleksi Astaptsevin ja Juha Nousiaisen tutkimus julkaistiin Acriculturar and Food Science –lehdessä.