Suurperhe oli aina Jertta Harisen haave – seitsemän lapsen äitiys ei ole hänelle este politiikassa toimimiseen

Äitienpäivä

Pohjois-Karjalassa Kontiolahdella asuu Harisen suurperhe. Kaksi vanhinta, 22- ja 21-vuotiaat, ovat jo omillaan, mutta menosta ja meiningistä pitää huolta 18-, 17-, 14-, 12- ja 3-vuotiaista koostuva sisarussarja.

Kun iltatähti Elian syntyi, äiti Jertta oli 43-vuotias. 

– Elianin kohdalla ei enää tarvinnut stressata. Ymmärsin, että asiat kyllä lutviutuvat, Jertta Harinen sanoo. 

Kun vanhemmat miettivät vauvalle nimeä, he päätyivät ensin nimeen Aarre. 

– Siihen silloinen kymmenvuotias totesi, että emmekö muka kaikki ole aarteita. Se nimi tyssäsi siihen, Harinen nauraa. 

Jertta Harinen on Pohjois-Karjalassa tunnettu vaikuttaja. Hän on toiminut Siun Soten hallituksen puheenjohtajana ja keskustan piirin puheenjohtajana.

Kummassakin tehtävässä hän oli läsnä oleva johtaja, joka halusi tavata ihmiset kasvokkain; silloin asiat konkretisoituvat ja niitä on helpompi viedä eteenpäin. 

Sosiaali- ja terveyspiirissä Harinen kiersi ahkerasti eri toimipaikoissa maakunnan kaikissa kunnissa. Keskustan Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtajana hän tapasi keskustaväkeä kunta kunnalta.

Kun näihin kahteen yhdistetään vielä kokemus hyvinvointialueen uudistukseen liittyneestä poliittisesta seurantaryhmästä, seurauksena oli kansanedustajaehdokkuus. 

Taas Harinen oli ahkerasti liikkeellä tapaamassa ihmisiä, muiden ehdokkaiden etumatkaa kuroen, sillä hän pääsi kampanjatyöhön muita piirin ehdokkaita yli puoli vuotta jäljessä. 

Ensikertalaiselle ei irronnut paikkaa Arkadianmäellä, mutta poliittisia tehtäviä riittää kotikentällä. Harinen toimii ensimmäisenä varapuheenjohtajana sekä hyvinvointialueen valtuustossa että kunnanhallituksessa.  

– Kaiken yhteiskunnallisen vaikuttajan roolin ohitse on aina ajanut äitiys, Harinen huomauttaa. Suurperhe on ollut aina hänen haaveensa.  

Harinen jäi erityisopettajan työstä äitiyslomalle ja kuvitteli osallistuvansa kaikkiin ”vauvarientoihin” tutustuen samalla toisiin äiteihin. 

– Kun kotiuduin laitokselta, Suomi meni kolmen päivän kuluttua koronan takia kiinni, Harinen kertoo.  

”Vauvarientojen” sijaan kotona oli joukko omia opintojaan etänä suorittavia perheenjäseniä. 

Kun kotiuduin laitokselta, Suomi meni kolmen päivän kuluttua koronan takia kiinni.

Keskustapiirin puheenjohtajuusvuosiin ajoittuvat keskustan voitto kunta- ja aluevaaleissa, mutta myös Harisen elämän vaikeimmat ajat. 

Elianin syntymän jälkeen iski raskausmyrkytys. Anoppi kuoli syöpään kolmen päivän varoitusajalla, ja perheenjäsen sairastui vakavasti. Harinen odotti uutta vauvaa, joka kuoli kohtuun neljän kuukauden ikäisenä. Ystävien merkitys korostui.

Aluevaalien valmistelu ja aluevaltuuston toiminta vaativat paljon työtä. Piiri jäi kuukausiksi ilman toiminnanjohtajaa, ja Harinen joutui hoitamaan myös piirin operatiivisia asioita. Moni ei olisi jaksanut, Harinen jaksoi. 

– Ehkä olen vain suurperheen äitinä sopeutunut muuttuviin tilanteisiin. Olen myös tottunut kantamaan vastuuta vaikeistakin asioista.

Voimaa Harinen sanoo saavansa omasta perheestään ja energiaa luonnossa liikkumalla. Hän haluaa antaa aikaansa myönteistä energiaa tuoviin asioihin.

Harisen opinnot Lapin yliopistossa olivat jumiutuneet. Niinpä hän päätti kesällä 2022 jäädä opintovapaalle eikä enää tavoitellut jatkoa piirin puheenjohtajana. 

– Vaalikampanjasta huolimatta opinnot ovat hyvässä vaiheessa, ja valmista pitäisi tulla ihan pian.

Harinen on kasvatustieteen maisteri ja opettaja. Hänellä oli suoritettuna opintoja kaupan, hallinnon ja johtamisen sektoreilla. Nyt tähtäimessä on yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto. Kun Elian on päiväkodissa ja isommat kouluissaan, Harisella on tehokasta aikaa opiskella. 

– Äitiys ei ole koskaan ollut este unelmien toteutumiselle, vaikka lapset ja heidän hyvinvointinsa ovat minulle tärkeintä elämässä.

– Jatkuva oppiminen ja itsensä kehittäminen lisää omia mahdollisuuksia. Ihminen ei ole ikinä valmis. 

Äitiys ei ole koskaan ollut este unelmien toteutumiselle.

Suurperheessä sen jäsenet ovat itseohjautuvia. Esimerkiksi perheen pian 13-vuotias pesee pyykkinsä itse. Kun jokainen osallistuu ja hoitaa oman osansa, arki rullaa eikä rutiineista huolehtiminen kaadu äidin niskaan. 

– Haluan kannustaa perheenäitejä mukaan yhteisten asioiden hoitoon, sillä syntyvyyden ollessa historian alhaisin äitien näkemystä tarvitaan päätöksenteossa yhä enemmän, Harinen toteaa.