Supon turvallisuusselvityksillä suojellaan valtakuntaa – viivästymiset voivat kuitenkin hidastaa hankkeiden alkamista
Suojelupoliisin (supo) tekemät turvallisuusselvitykset eivät aina valmistu ajoissa.
Suomessa sekä yksityiset yritykset että viranomaiset voivat tilata supolta tai Pääesikunnalta henkilöistä ja yrityksistä tehtävät turvallisuusselvitykset.
Selvitysten tarkoituksena on ehkäistä toimintaa, joka esimerkiksi uhkaisi valtion turvallisuutta tai erittäin merkittävää yksityistä taloudellista etua.
Selvitysten kestolle on annettu palvelulupaus, jonka puitteissa selvitysten pitäisi valmistua.
Aina näin ei kuitenkaan käy, ja seuraukset voivat olla merkittäviä.
Esimerkiksi Teknologian tutkimuskeskus VTT on turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Ilona Sutelan mukaan havainnut alkuvuoden aikana turvallisuusselvityksien vastauksien saannissa noin viikon pidemmän viiveen verrattuna normaaliin.
– Olemme siirtäneet tiettyjen tehtävien aloitusajankohtaa myöhemmälle syksylle, mikä osaltaan helpotti tilannettamme ja saimme tehtyä turvallisuusselvitykset jouhevasti, Sutela sanoo.
Kokonaisuudessaan VTT tilaa muutamia satoja selvityksiä vuodessa.
– Yleisesti voisin sanoa toimivaltaisten viranomaisten käsittelyajoista, että ne saisivat olla lyhyempiä, koska pahimmillaan turvallisuusselvityksen vastauksen saannin kestäminen voi viivästyttää esimerkiksi hankkeiden aloittamista ja näin aiheuttaa taloudellisia tappioita. Nyt voi puhua siitä, että ennen vanhaan prosessi oli paljon nopeampi, ennen nykyistä vuonna 2015 voimaan tullutta lainsäädäntöä. Tuolloin vastaukset tulivat jopa yhdessä viikossa, Sutela kertoo.
Sutela sanoo ymmärtävänsä viranomaisia, jotka tekevät selvityksiä mahdollisesti rajallisilla resursseilla.
Nykyinen lainsäädäntö on myös johtanut Sutelan mukaan siihen, että selvityksen kohteena olevan henkilön tietoja tarkastellaan laajemmista tietolähteistä kuin aiemmin.
Samalla hän kuitenkin pitää kuukauden kestävää käsittelyä liian pitkäkestoisena yrityksen näkökulmasta.
– Varmaan tämä prosessi nopeutuu kaikilla osallisilla ajan myötä, hän sanoo.
Myöhässä olevat selvitykset vaikuttavat myös viranomaisten toimintaan.
Esimerkiksi sisäministeriössä työntekijä ei voi hallinto- ja kehittämisosaston asiantuntija Marianna Kellokosken mukaan aloittaa töitänsä ennen selvityksen laatimista.
– Meillä on ollut parin viikon myöhästymisiä, eli selvityksen saamiseen on saattanut mennä vaikka kuusi viikkoa. Nämä ovat olleet kuitenkin harvassa, eivätkä ne ole aiheuttaneet suurempaa häiriötä, Kellokoski kertoo.
– Selvitys tilataan myös ulkopuolisesta henkilöstä, jos hänellä on tehtävässään jollain tasolla pääsy ministeriön tietoihin. Näin voi olla esimerkiksi tietojärjestelmiin liittyvissä hankkeissa.
Valtaosa sisäministeriössä vaadittavista selvityksistä on perusmuotoisia, mutta esimerkiksi johtotason tehtäviin vaaditaan laaja selvitys.
– Meillä on tällä hetkellä voimassa turvallisuusselvitysten palvelulupaus, joka on 35 arkipäivää, supon ylitarkastaja Pekka Aho sanoo.
– Palvelulupaus ei koske kuitenkaan tilanteita, joissa joudumme haastattelemaan kohteena olevaa henkilöä tai joissa tieto, jonka tarvitsemme selvityksen valmistumiseen, ei ole syystä tai toisesta vielä käytössä.
Jälkimmäisten tapausten kohdalla puhutaan Ahon mukaan esimerkiksi tilanteista, joissa toinen viranomainen ei anna vielä lupaa ilmoittaa tietoa tai kyseinen viranomainen on ruuhkaantunut.
– Viimeksi mainittu johtuu siitä, että meillä ei vielä ole kaikkiin käyttämiimme rekistereihin suorakäyttöoikeutta. Tavoitteena on saada kyseiset oikeudet puuttuviin rekistereihin tämän vuoden aikana.
Supo ei erikseen tilastoi palvelulupauksen ulkopuolelle jääviä selvityksiä, mutta Ahon mukaan puhutaan joistain yksittäisistä tapauksista.
Heinäkuussa julkaistun sisäministeriön sisäisen tarkastuksen mukaan supo on pääsääntöisesti kyennyt tekemään turvallisuusselvitykset viiden viikon tavoiteajassa.
Verrattuna moneen muuhun eurooppalaiseen verrokkimaahan selvitysten valmistuminen Suomessa on nopeaa toimintaa.
Henkilöiden turvallisuusselvityksiä tehdään kolmessa eri tasossa: suppeina, perusmuotoisina ja laajoina.
Tasot määrittelevät sen, mitä tietolähteitä viranomaiset saavat selvityksessään hyödyntää.
Mitä korkeampi taso, sitä laajemmat oikeudet viranomaisilla on tarkastella henkilön tietoja.
Kenestäkään ei voida tehdä turvallisuusselvitystä ilman hänen lupaansa, ja jokaisella selvityksen kohteella on oikeus saada tietoonsa selvityksen lopputulos.
Turvallisuusselvitysten teko ja prosessi pohjautuvat turvallisuusselvityslakiin, jonka kriteereiden pitää täyttyä ennen selvityksen aloittamista.
Kuka tahansa ei siis voi tilata selvitystä kenestä tahansa.
Tilattavat selvitykset jakautuvat Pekka Ahon mukaan tasaisesti yksityisten yritysten ja viranomaisten välille.
Jälkimmäisille tehdään kuitenkin enemmän perusmuotoisia selvityksiä ja ensimmäisille taasen suppeita selvityksiä.
Selvitysten laatimisen nopeuttamiseksi perustettiin vuonna 2017 Ahon mukaan turvallisuusselvitysrekisteri. Rekisteriin tallennetaan kaikki selvitykset, joita Suomessa tehdään.
Tämä tarkoittaa sitä, että aina ei tarvitse tehdä uutta turvallisuusselvitystä, vaan jos selvityksen kohteella on voimassa oleva selvitys, voidaan siihen liittyä.
Tällöin selvityksen saaminen kestää Ahon mukaan noin kymmenen minuuttia.
– Esimerkiksi jos sisäministeriö on tilannut supolta henkilöstä perusmuotoisen turvallisuusselvityksen ja henkilö menisi myöhemmin oikeusministeriöön vastaavanlaiseen tehtävään, oikeusministeriö voi tarkastaa selvityksen voimassaolon ja liittyä siihen saman tien. Tässä tapauksessa henkilön selvityksen saaminen käyttöön kestää noin kymmenen minuuttia, Aho sanoo.