Supecellin johtajat verotilaston kärjessä, terveysfirmoissakin tienattiin hyvin
Eniten verotettua ansiotuloa sai viime vuonna peliyhtiö Supercellin kolmikko, jonka tulot lähes nelinkertaistuivat vuodesta 2015.
Listan kärjessä on yhtiön toimitusjohtaja Ilkka Paananen, 46,6 miljoonaa euroa, kakkosena luova johtaja Mikko Kodisoja 40,9 miljoonan euron ansiotuloilla ja kolmantena saman yhtiön Nicholas Derome 13,5 miljoonan euron ansiotuloilla.
Supercelliläisten suuria ansiotuloja selittävät myös optiot ja osingot, ei pelkkä palkkatulo. Yhtiöstä kerrotaan, että Supercell maksoi osinkoja viime vuonna satoja miljoonia euroja, ja yksityishenkilöillä suuri osa tästä osinkotulosta meni ansiotuloverotuksen puolelle.
Eniten yhteisöveroa, lähes 675 miljoonaa euroa, maksoi viime vuonna Kahon 3 -holdingyhtiö. Sen jättitulot liittyivät yrityskauppaan, jolla Supercell myytiin kiinalaiselle Tencentille. Peliyhtiö Supercellistä vahvistetaan STT:lle, että Kahon 3 liittyy Supercellin yritysjärjestelyihin.
Japanilaisen Softbankin ostaessa osuuttaan Supercellistä vuonna 2013 osakkeiden omistus siirrettiin Kahon 3:een. Viime vuonna kiinalainen jättiyhtiö Tencent osti Softbankin osuuden Supercellistä 6,4 miljardilla eurolla. Supercellin kokonaisarvoksi tuli tuolloin noin yhdeksän miljardia euroa.
Supercellin yritysjärjestelyistä kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
Kakkosena yhteisöveron maksajien listalla on Supercell 181 miljoonalla eurolla ja kolmantena lääkeyhtiö Bayer Oy lähes 134 miljoonalla.
Yritysveron maksajien kärkijoukkoon kuuluvat myös isot pankkikonsernit OP ja Nordea, joiden maksamat verot jakaantuvat useiden yhtiöiden kesken. Nordea kertoi aamulla maksaneensa vuonna 2016 veroja yhteensä 178 miljoonaa euroa, kun toissa vuonna Nordean eri yhtiöiden yhteenlaskettu yhteisöveropotti oli noin 215 miljoonaa euroa.
OP Ryhmään kuuluvat yhtiöt maksoivat OP:n mukaan yhteisöveroa viime vuonna yhteensä 169 miljoonaa euroa. Summa putosi selvästi toissa vuoden 249 miljoonasta eurosta.
Verohallinto kertoi jo lokakuun lopulla, että yhteisöveron tuotto kasvoi viime vuonna merkittävästi.
Yhteisöasiakkaille määrättiin vuodelta 2016 tuloveroja noin 5,5 miljardia euroa, mikä oli lähes 1,1 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2015.
Melkein neljänneksen kasvu selittyy verottajan mukaan suurelta osin kertaluontoisilla tekijöillä eli muun muassa juuri Kahonin maksamalla jättipotilla.
Terveysfirmoissakin tienattiin hyvin. Pihlajalinnan toimitusjohtajaksi viime vuonna tulleen Aarne Aktanin verotettavat ansiotulot olivat vajaat 540 000 euroa. Hänen pääomatulonsa olivat vajaat 15 000 euroa.
Pihlajalinnan hallituksen puheenjohtajan Mikko Wirénin verotettavat ansiotulot olivat 330 000 euroa. Hänen pääomatulonsa olivat vajaat 390 000 euroa.
Terveystalon toimitusjohtajan Yrjö Närhisen verottavat ansiotulot olivat vajaat 430 000 euroa. Hänen pääomatulonsa olivat reilut 24 000 euroa.
Mehiläisen toimitusjohtajan Janne-Olli Järvenpään verottavat ansiotulot olivat reilut 440 000 euroa. Hänen pääomatulonsa olivat vajaat 70 000 euroa.
Useat kokoomustaustaiset vaikuttajat ovat viime vuosina siirtyneet terveysfirmojen leipiin.
Terveystalon liiketoimintajohtajan Laura Rädyn verotettavat ansiotulot olivat vajaat 175 000 euroa. Verotettavia pääomatuloja hänellä ei ollut. Räty on aiemmin toiminut Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtajana sekä sosiaali- ja terveysministerinä.
Entisen kansanedustajan, Mehiläisen yhteiskuntasuhteiden johtajan Lasse Männistön verotettavat ansiotulot olivat viime vuonna vajaat 142 000 euroa. Verotettavia pääomatuloja hänellä ei ollut.
Mehiläisen liiketoiminnan kehityspäällikön Joonas Turusen verotettavat ansiotulot olivat reilut 103 000 euroa. Verotettavia pääomatuloja hänellä ei ollut.
Turunen siirtyi Mehiläisen leipiin kokoomuksen ministeriryhmän erityisavustajan paikalta.
Presidenttiehdokkaista eniten tienasi istuva presidentti Sauli Niinistö, mutta verotettavia tuloja oli eniten RKP:n Nils Torvaldsilla. Hänellä oli viime vuonna ansiotuloja yhteensä noin 143 000 euroa. Pääomatuloja ei ollut lainkaan.
Toiseksi eniten veroja maksoi keskustan Matti Vanhanen. Hänen verotettavat ansiotulot olivat noin 105 000 euroa. Myöskään Vanhasella ei ollut verotettavia pääomatuloja.
Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Merja Kyllönen sai ansiotuloja noin 102 000 euroa. Hänelläkään ei ollut mainittavia pääomatuloja.
Verotettavien tulojen perää piti istuva presidentti ja kansanliikkeen ehdokas, kokoomustaustainen Sauli Niinistö. Hänellä oli viime vuonna verotettavia tuloja noin 16 000 euroa, josta pääomatuloja oli noin 15 000 euroa ja loput ansiotuloja. Kaikki Niinistön tulot eivät näy verotiedoissa, koska presidentin palkkio ja asuntoetu ovat verovapaita.
Tasavallan presidentin palkkio on 126 000 euroon.
Vihreiden presidenttiehdokkaalla Pekka Haavistolla oli ansiotuloja viime vuonna noin 96 000 euroa. Hänellä ei ollut pääomatuloja.
SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen sai verotettavia ansiotuloja noin 90 000 euroa. Hänelläkään ei ollut juuri pääomatuloja.
Perussuomalaisten presidenttiehdokkaalla Laura Huhtasaaren tienestit olivat noin 74 000 euroa. Ne koostuivat pelkistä ansiotuloista.
Presidenttiehdokkuutta tavoitteleva Paavo Väyrynen ansaitsi viime vuonna verotettavia tuloja yhteensä noin 197 000 euroa. Ansiotuloja oli siitä noin 174 000 euroa ja pääomatuloja noin 23 000 euroa.
Hallituksen kiistaton tulokuningatar oli kahden aiemman vuoden tapaan liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.). Yrittäjätaustaisen Bernerin verotettavat kokonaistulot yli tuplaantuivat toissa vuodesta ja olivat yli 1,52 miljoonaa euroa.
Bernerin tienestien merkittävä lisäys johtui lähinnä pääomatuloista. Ministerillä oli niitä viime vuonna noin 1,31 miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin summa oli 410 000 euroa. Berner kuuluu Vallila Interiorin omistajiin.
Toiseksi eniten tienasi keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä. Hänen verotettavat tulonsa olivat noin 376 000 euroa, mikä on liki 20 000 euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Sipilän tuloista noin 214 000 euroa tuli pääomista ja loput 162 000 euroa ansioina.
Sidonnaisuusilmoituksessaan Sipilä kertoo omistavansa metsätiloja yhdessä vaimonsa kanssa sekä rahasto-osuuksia. Lisäksi hänellä on talletuksia.
Bernerin ja Sipilän lisäksi muilla ministereillä ei ollut viime vuonna mittavia pääomatuloja.
Ulkoministeri Timo Soini (sin.) oli noin 171 000 euron ansiotuloillaan hallituksen kolmanneksi kovatuloisin ministeri. Hänen perässään tuli kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk), joka tienasi noin 164 000 euroa.
Kokoomusministereistä eniten ansaitsi puolueen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo. Hänen tulonsa olivat noin 146 000 euroa eli suurin piirtein saman verran kuin toissa vuonna.
Alle sadantuhannen euron verotettaviin ansioihin jäi viime vuonna neljä hallituksen nykyistä ministeriä eli eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.), maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.), perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sekä oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.). Näistä pienimmät ansiot olivat Häkkäsellä, noin 79 000 euroa. Kaikki neljä ovat tulleet hallitukseen vasta tänä vuonna.
Oppositiojohtajista eniten tienasi viime vuonna SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne. Hänen vuosiansionsa olivat noin 100 000 euroa. Hänellä ei ollut verotettavia pääomatuloja.
Lähelle Rinteen tienestejä pääsi myös perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Hänellä oli ansiotuloja noin 99 000 euroa, mutta ei lainkaan pääomatuloja.
Kolmanneksi eniten oppositiojohtajista tienasi kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah. Hänen verotettavat kokonaistulonsa olivat noin 97 000 euroa. Näistä ansiotuloja oli noin 87 000 euroa ja loput pääomatuloja.
Työmarkkinakeskusjärjestöjen johtajista eniten tienasi viime vuonna Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Hänellä oli verotettavaa tuloa yhteensä noin 376 000 euroa, josta ansiotuloa oli noin 373 000 euroa ja loput pääomatuloa.
Hopeasijalle tulovertailussa ylsi Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder. Hänen ansiotulonsa olivat noin 276 000 euroa. Fjäderillä ei ollut verotettavaa pääomatuloa.
Kolmanneksi eniten tuloja oli STTK:n puheenjohtajalla Antti Palolalla. Hän tienasi yhteensä noin 247 000 euroa, josta ansiotulojen osuus oli noin 243 000 euroa.
SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan verotettavat vuositulot olivat noin 211 000 euroa. Myös siitä valtaosa, 210 000 euroa, oli ansiotuloja. Eloranta aloitti SAK:n puheenjohtajana kesäkuussa 2016. Hän oli aiemmin toiminut Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtajana.