Suomi valittiin YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi – kolmivuotinen kausi alkaa ensi vuonna
Suomi on valittu YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi kaudelle 2022–2024. Suomi sai 180 ääntä YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa torstaina pidetyssä vaalissa.
– Suomi on valmis kantamaan vastuuta ja tekemään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sen puolesta, etteivät ihmisoikeudet jää pelkästään sanahelinäksi, kommentoi valintaa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ulkoministeriön tiedotteessa.
– Suomella, ja myös itselläni, on erinomaiset kokemukset kansalaisyhteiskunnan osallistamisesta asioiden hoitoon. Tulemme tekemään läheistä yhteistyötä niin kotimaisten kuin kansainvälisten kansalaisjärjestöjen ja ihmisoikeuspuolustajien kanssa, Haavisto jatkoi.
Sveitsin Genevessä kokoontuva, 47 valtiosta koostuva ihmisoikeusneuvosto on YK:n ylin ihmisoikeuksia käsittelevä elin. Se on perustettu vuonna 2006.
Neuvoston tehtävänä on muun muassa varmistaa, että ihmisoikeussopimuksia noudatetaan ja että jokaisen maan ihmisoikeustilannetta tarkastellaan säännöllisesti ja ihmisoikeusrikkomukset tulevat julkisuuteen.
Suomen valintaa pidettiin etukäteen odotettuna. Suomi on aiemmin ollut neuvoston jäsen yhden vuoden ajan vuosina 2006–2007.
Ihmisoikeusneuvostoon valittiin torstaina uusina jäseninä samasta ryhmästä Suomen lisäksi Luxemburg ja Yhdysvallat.
Yhdysvallat vetäytyi neuvostosta presidentti Donald Trumpin kaudella, mutta nykyisen presidentin Joe Bidenin hallinto ilmoitti aiemmin tänä vuonna, että maa pyrkii jälleen mukaan neuvostoon.
Ihmisoikeusneuvoston keskeinen tehtävä on nostaa esille ja dokumentoida ihmisoikeusloukkauksia.
Virkaa tekevä ohjelmajohtaja Katja Creutz Ulkopoliittisen instituutin Globaali turvallisuus -tutkimusohjelmasta kertoi STT:lle ennen torstain vaalia, että niin sanottu naming and shaming eli ihmisoikeuksien loukkaajan nimeäminen julkisesti on neuvoston tärkein työkalu.
– Neuvoston vahvin ase on, että todetaan ihmisoikeusloukkaajaksi. Ei mikään maa halua joutua tällaisen julkisen arvostelun kohteeksi, Creutz sanoi.
Sen lisäksi, että neuvosto seuraa teemoittain esimerkiksi naisten oikeuksia tai kidutuksen vastaista työtä, se tekee YK:n jäsenvaltioille ihmisoikeuksien yleismaailmallisen määräaikaistarkastelun. Siinä valtiot esittävät kysymyksiä ja antavat suosituksia tarkasteltavana olevalle valtiolle. Myös kansalaisyhteiskunta on tässä prosessissa mukana.
Kaikki YK:n jäsenmaat saavat osallistua neuvoston kokouksiin, mutta ainoastaan neuvoston jäsenet saavat äänestää päätöksistä.