Suomi kävi 40 vuotta sitten hyvät olympiakisat, mutta koki silti urheiluhistoriansa synkän hetken – Muistatko talonmies-selityksen, josta Jaakko Teppokin laski leikkiä?
Pariisin olympialaiset alkoivat perjantaina. Sunnuntaina taas tulee kuluneeksi 40 vuotta Los Angelesin olympialaisten alkamisesta.
Kansainvälinen olympiakomitea oli luultavasti halunnut tasoittaa kylmän sodan suurvaltasuhteita antamalla kesäolympialaiset vuonna 1980 Neuvostoliitolle ja Moskovalle, ja 1984 Yhdysvalloille ja Los Angelesille.
Käytännössä suurvaltakyräily jatkui siten, että Yhdysvallat boikotoi Moskovan olympialaisia ja Neuvostoliitto Los Angelesin olympialaisia. Boikotteihin yhtyi koko joukko molempien liittolaismaita.
Suomi osallistui molempiin kisoihin.
Los Angelesin kisat avasi 28. heinäkuuta Yhdysvaltojen silloinen presidentti Ronald Reagan. Kisat päättyivät 12. elokuuta.
Los Angelesilla on vahva olympiahistoria. Kesäolympialaiset järjestettiin siellä myös vuonna 1932 ja tullaan järjestämään taas vuonna 2028.
Kotiyleisön hurmasi neljä kultamitalia saavuttanut Carl Lewis. Hän voitti 100 metrin ja 200 metrin juoksut, pituushypyn sekä 4 x 100 metrin viestikultaa joukkueessa. Lewis tunnetaan myös maailmanennätysten rikkojana, mutta Los Angelesin olympialaisissa hän ei tehnyt ennätyksiä.
Suomalaisittain kisat olivat tavallisen hyvät. Maiden mitalimääriä vertaillessa Suomi oli esimerkiksi vuonna 1976 ollut 11. ja 1980 12. sijalla.
Vuonna 1984 sijoitus oli 15., ja aivan mukavalla mitalimäärällä. 12 mitalista kultaisia oli neljä, hopeaisia kaksi ja pronssisia kuusi.
6. elokuuta Suomi sai mitaleistaan peräti viisi. Juha Tiainen otti moukarinheitosta kullan, Tiina Lillak ja Martti Vainio saivat hopeat keihäänheitosta ja 10 000 metrin juoksusta ja pronssit ottivat Arto Bryggare 110 metrin aitajuoksusta ja Pekka Niemi painonnostosta.
Muut mitalistit olivat Pertti Karppinen yksikkösoudun kullallaan, Arto Härkönen keihäskullallaan, Jouko Salomäki kreikkalais-roomalaisen painin (74 kg) kullallaan, hopeaa saanut kreikkalais-roomalainen painija (68 kg) Tapio Sipilä sekä pronssimitalisteina vapaapainija (68 kg) Jukka Rauhala, nyrkkeilijä Joni Nyman, painonnostaja Jouni Grönman ja pistooliampuja Rauno Bies.
Karppinen pääsi harvinaiseen joukkoon ottamalla kullan peräti kolmansissa olympialaisissaan peräkkäin.
Keihäsvoittaja Härkönen katkaisi Suomen 20 vuoden keihäskullattoman putken.
Urheilijoita Suomesta oli kisajoukkueessa 89. Lisäksi Ruotsin joukkueessa oli kaksi suomalaissyntyistä urheilijaa. Näistä nyrkkeilijä Vesa Koskela pääsi puolivälieriin asti saaden lopulta jaetun viidennen sijan.
Niin, tuo hopeamitalisti Martti Vainio.
Tarkka lukija laskikin jo ristiriidan, eli Suomi voitti mainitusti 12 mitalia, mutta mitalisteja on ylempänä mainittu 13.
Los Angelesin olympialaisten synkkä muisto on Martti Vainion doping-käry.
Jo aiemmin saman vuoden keväällä Vainio oli antanut positiivisen doping-näytteen. Suomen urheiluliitto (SUL) otti testin Rotterdamin maratonilla, mutta salasi Vainion positiivisen tuloksen.
Liiton valmennus- ja koulutuspäällikkö Antti Lanamäki perusteli salausta Vainion yksityiselämän vastoinkäymisillä.
– Vainion vaimo oli juuri lähtenyt amerikkalaisen miehen matkaan ja vienyt heidän poikansa mukanaan. Minulla oli samanikäinen poika. Martti oli silloin siinä tilanteessa, että pelkäsin hänen tekevän jotain itselleen, mikäli käry tulee julkisuuteen, Lanamäki perusteli Ilta-Sanomille vuonna 2015.
Käryn tultua julkisuuteen sille annettiin selitykseksi, että Vainion naapuri, talonmies Alpo Nyrönen olisi antanut urheilijalle vahingossa doping-ruiskeen, kun tarkoitus oli antaa b-vitamiinipiikki.
Selitystä uskoi vain harva. Talvella edesmennyt kuplettimestari Jaakko Teppokin irvaili tapaukselle Ryynäsen Vartti -laulussaan.
– Talonmies suurella ruutallaan löi anaboolia kannikkaan, Teppo lauloi vuoden 1986 singlellään.
Vainion tapaus herätti suomalaisissa harmitusta ja suuttumusta. Tapaus on jäänyt ainoaksi, kun Suomi on menettänyt olympiamitalin doping-käryn vuoksi.
Vainio itse selitti tapausta kertoen luulleensa ruiskussa olleen testosteronia eikä anabolisia steroideja, jotka näkyvät testeissä pidempään.
Talonmies Nyrösen katsotaan yrittäneen uhrautua Vainion puolesta. Valmennuspäällikkö Lanamäki joutui jättämään tehtävänsä kohun vuoksi.
Vainio sai ensiksi elinikäisen kilpailukiellon, mutta SUL anoi onnistuneesti lyhennyksen 18 kuukauteen.
Hän palasi juoksukentille, mutta ei mitalivauhtiin. 40-vuotiaana 1950 syntynyt Vainio tosin vielä rikkoi ikäryhmänsä maailmanennätykset 3000 ja 10 000 metrillä.
Vainion parhaiksi tuloksiksi jäivät 5000 metrin MM-pronssi vuodelta 1983 ja 10 000 metrin EM-kulta vuodelta 1978. Samalta matkalta hän otti myös EM-pronssin vuonna 1982.
Uransa jälkeen Vainio on toiminut matkailuyrittäjänä. Tunnettuja yrityksiä olivat esimerkiksi Lomakouhero sekä Martin kievarina tunnettu kokonaisuus.